Toteutin syksyllä 2012 kyselytutkimuksen, jolla pyrin kartoittamaan yleissivistävän koulutuksen piirissä olevien oppilaiden kokemuksia ja näkemyksiä Internet-palvelujen ja sosiaalisen median käytöstä. Erityisesti pyrin saamaan mukaan oppilaita, joilla oli opiskelun kautta kokemusta Internet-palvelujen ja sosiaalisen median käytöstä, ja siksi kohdistin kyselyn sosiaalisen median kehittämishankkeisiin osallistuneiden koulujen oppilaille. Vastaajien ikäjakauma oli hyvin laaja, ja vastaajiin kuului sekä perinteiseen lähiopetukseen että verkko-opetuksena toteutettuun etäopetukseen osallistuvia oppilaita.
Kyselyssä selvitin oppilaiden Internet-palvelujen ja sosiaalisen median käyttötapoja, hyödyntämistä oppimisen tukena sekä palvelujen käyttöä koulussa ja vapaa-ajalla.
Internet-palvelujen ja sosiaalisen median käyttötavat
Kyselyyn vastanneet kertoivat olevansa Internetin käytössä aktiivisia ja osaavia. Vastaajien tausta kuten ikä ei vaikuttanut aktiivisuuteen tai osaavuuteen. Internetin käytön välineinä mobiilit kannettavat tietokoneet ja erilaiset käsilaitteet (esim. PDA, älypuhelin, matkapuhelin) olivat ohittaneet suosiossa perinteiset paikkaan sidotut pöytätietokoneet.
Sosiaalisen median käyttö oli hyvin yleistä, sillä suurin osa vastaajista käytti sitä joko päivittäin tai vähintään viikoittain. Käyttötarkoituksena näyttää kuitenkin olevan ensisijaisesti vuorovaikutus ja yhteydenpito, kun taas sisältöjen suhteen käyttö oli luonteeltaan enimmäkseen passiivista seuraamista ja jonkin verran myös aktiivista sisällön tuottamista. Yhteisöpalvelut, kuten Facebook, olivat selkeästi suosituin vapaa-ajan yhteydenpidon väline, jopa yleisempi kuin perinteinen sähköposti.
Hyödyntäminen oppimisen tukena
Suurin osa vastaajista oli osallistunut koulussaan osittain tai kokonaan verkossa järjestettyyn opetukseen, ja reilusti yli puolet opetukseen, jossa oli käytetty sosiaalisen median välineitä oppimisessa tai opetuksessa. Osallistumismäärät ovat poikkeuksellisen suuria, mikä johtuu tutkimuksen kohdistamisesta sosiaalisen median kehittämishankkeisiin osallistuneisiin kouluihin. Samalla se kuitenkin osoittaa, että kehittämishankkeissa on varsin hyvin onnistuttu saamaan oppilaita sosiaalista mediaa hyödyntävän opetuksen piiriin.
Oppilaat käyttivät Internet-palveluja ja sosiaalista mediaa kouluasioissa varsin monipuolisesti eri tarkoituksiin. Omat mieltymykset olivat tärkeitä Internet-palvelujen käytössä, ja suurin osa vastaajista piti tärkeänä saada itse päättää, mitä Internet-palveluja he käyttivät oppimisen apuna. Perusteluina käytettiin esimerkiksi tiedonhankinnan monipuolisuutta, erilaisia oppimistyylejä ja -tapoja, ajankäytön mielekkyyttä sekä käyttömukavuutta. Huolenaiheita olivat Facebookin kaltaisten palvelujen osalta vapaa-ajan ja koulutyön sekoittuminen sekä tietosuoja- ja tietoturvakysymykse
Suurimpina yksittäisinä rajoitteina Internet-palvelujen ja sosiaalisen median käytölle oppimisen apuna tulivat esiin tiedon puute oppimisen tueksi soveltuvista palveluista sekä kiinnostuksen puute palvelujen käyttämiseen oppimisen apuna. Verkossa toteutettuun opetukseen osallistuminen näytti jonkin verran vähentävän koettuun hyötyyn, työläyteen ja kiinnostukseen liittyviä rajoitteita, mikä kertoo omakohtaisten kokemusten tärkeydestä hyötyjen arvioinnissa. Näiden lisäksi esiintyi palvelujen ja laitteiden saatavuuteen ja käytettävyyteen sekä koulun ja opettajan toimintaan liittyviä rajoitteita.
Internet-palvelujen ja sosiaalisen median käytön yleisyys
Erilaisia Internet-palveluja ja sosiaalista mediaa käytettiin vapaa-ajan ohella myös kouluun liittyviin asioihin, mutta käytön yleisyydessä saattoi olla huomattavia eroja. Joitain yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta palvelujen käyttö oli silti yleisempää vapaa-ajalla kuin kouluun liittyvissä asioissa.
Kouluun liittyvissä asioissa pelipalveluista käytetyimpiä olivat oppimispelit ja opetusohjelmat sekä ehkä hieman yllättävästikin yhteisöpalvelujen pelisovellukset. Tiedonhakupalvelut olivat kokonaisuudessaan suosituin kysytyistä palvelutyypeistä. Uutis- ja ohjelmapalveluihin sisältyviä teemasivustoja, verkkolehtiä ja uutispalveluja käytti noin puolet vastaajista, eivätkä elokuvien ja TV-ohjelmien jakopalvelutkaan jääneet näistä paljoa jälkeen. Asiointipalveluista käytettiin kouluasioihin selkeästi eniten koulusivustoja (esim. Veräjä, Wilma, Muikku) ja julkisia palvelusivustoja (esim. kaupungin tai kirjaston palvelut). Verkkokauppoja käytettiin jonkin verran esimerkiksi oppikirjojen hankintaan.
Julkaisupalveluista käytettiin kouluasioihin eniten wikejä ja muita yhteistyöpalveluja (esim. Wikispaces, Google Docs) sekä videoiden jako- ym. palveluja. Muiden julkaisupalvelujen kohdalla käyttö jäi alle viidennekseen vastaajista. Yhteisöllisistä palveluista käytettiin kouluun liittyviin asioihin eniten verkko-oppimisympäristöjä, jotka olivat selvästi kouluun liittyviä ja hyödyllisiksi havaittuja. Sosiaalisia yhteisöpalveluja (esim. Facebook) käytti kouluun liittyviin asioihin jonkin verran yli kolmannes vastaajista. Kiinnostus sosiaalisiin virtuaalimaailmoihin (esim. Second Life) oli yllättävän vähäistä. Viestintä- ja yhteistyöpalveluista käytettiin kouluasioihin selkeästi eniten sähköpostipalveluja, kun taas pikaviestipalveluja ja verkkopuhelupalveluja käytettiin yllättävän vähän vapaa-aikaan verrattuna.
Tulosten pohjalta vaikuttaa siltä, ettei Internet-palvelujen ja sosiaalisen median käyttö vapaa-ajalla välttämättä anna riittävää pohjaa niiden hyödyntämiseen oppimisessa, vaan oppilaat tarvitsevat ohjausta ja motivointia niiden käyttömahdollisuuksiin perehtymisessä. Palvelujen hyödyntäminen opetuskäytössä tulisi myös toteuttaa pedagogiselta ja toteutuksen kannalta harkitusti, jottei oppilaille muodostuisi niiden käytöstä turhaan huonoja kokemuksia.
Raportti kyselytutkimuksen tuloksista on luettavissa ja ladattavissa alta.
Minna Koskinen
Tutkijatohtori
Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos
