TULEVAISUUS HAASTAA OPPIMISEN –SEMINAARI 3.-4.2.2011
SOSIAALISEN MEDIAN WORKSHOPIEN ANTIA
WORKSHOP: Kehittämishankkeiden tuotokset – mallien ja toimintatapojen jatkokehittely ja levittäminen
(Juha Paananen)
1. Mauri Pekkarisen määritelmä innovaatiosta: ”osaamispohjainen, hyödynnettävä kilpailuetu”.
Ajatuksia määritelmästä:
– osaamispohjaisuus: idean laatu (rahoittaja arvioi, avustuspäätökset) > hakuohjeet – idea – hakemus (tavoitteet/toiminta) – hankkeen toteuttajat – jatkokehittäjät > ovatko kaikki eri ihmisiä, yhteydenpito, ketjun sujuvuus?
– hyödynnettävyys: tuotteistaminen (jatkokehittely + levittäminen) – kehittämishanke: ”ideasta esituotteeksi” – mitä tuotteistaminen (siirrettävyys) edellyttää?
– kilpailuetu (< liikemaailman ajattelutapa): yksittäisen kehittämishankkeen vai koko Suomen koululaitoksen etu – yhteistyö (julkinen rahoitus!)
2. Jatkokehittelyn ja levittämisen mahdollisuudet
– käyttäjät mukana hankkeiden suunnittelussa, valmis paketti yhteistyökumppanilta, paikalliset asiantuntijat tärkeitä, yliopisto apuna mallintamisessa, toimintamallit > tuotteet?
– immateriaalisen palvelun tuotteistaminen > uusi palvelu, jota levitetään; työllistävyys; lisää resursseja tuotteistamiseen/levittämiseen
– hyvän mallin siirtäminen, resurssit? – uusien tekijöiden palkkaaminen? hankeajat liian lyhyitä!
– pedagoginen ja käyttötuki? rahoitus lyhytjännitteistä, oppimisalusta – siirrettävyys muiden käyttöön; palvelu maksulliseksi, kun rahoitus loppuu?
– ESR-rahoitusta myös levittämiseen, toimintaohjeet – tuleva käyttäjä huomioitava, käyttäjien ohjeistus tärkeää, pilotointi
– tavoiteltavaa hankkeet, jotka syntyvät jo olemassa olevan, toisessa kehittämishankkeessa kehitetyn idean pohjalle!
– esimerkkituote: Suokukko.net (sanataide): avoin ympäristö, opettajille materiaalipaketti/ohjeistus, valmis digitaalinen oppimispaketti, testaus, mobiiliversio, tukee eri oppimistyylejä – tehty omalla (apu)rahalla – Miten tuotteelle saa rahoitusta levittämiseen?
3. Millaisia uusia malleja ja toimintatapoja (innovaatioita) tarvitaan tulevaisuuden koulussa ja oppimisessa?
– uusien mallien ja toimintatapojen löydettävyys
– tilat – koulutilojen muuttaminen, uusiminen vastaamaan uudenlaista työskentelyä, työkalut käyttöön
– ongelmalähtöinen / tutkiva oppiminen menetelmänä
– johtamiskulttuurin muutos pedagogisen kehittämisen rinnalla
– opiskelijoiden aktivointi ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan/toiminnastaan, opiskelijakunta mukaan suunnitteluun
4. Millaisessa toimintaympäristössä uusia malleja ja toimintatapoja syntyy?
– osallistuvuus, demokraattisuus
– oppiminen rakentuu vanhan tiedon päälle, nuorille uudet opetustavat (heillä ei vielä vakiintuneita tapoja oppia)
– oppijat mukaan hankkeeseen
– ”sekoitetuissa” systeemeissä syntyy uusia innovaatioita, rajojen rikkominen
– yhteisen toiminnan kehittäminen
– integrointi, luovat opetusmenetelmät
5. Kehittämishankkeissa kehitettyjen mallien ja toimintatapojen esittelyä ja arviointia jatkokehittelyn ja levittämisen kannalta
Ilmiöpohjainen opettaminen ja oppiminen verkossa (Tuija Salminen)
– Ning -ymäristö, jossa näkyvissä suunnittelu, toiminta, tuotokset ja arviointi,
http://ilmiopohjaisuus.ning.com/
– vaihtoehto-ops – eri oppiaineiden integrointi
– moniammatillisen tiimin toimintamalli: vetäjä, pedagogi, mediavastaava, asiantuntija(t)
Liikkeelle! – Tutki, löydä, opi arkiympäristössä (Heli-Maija Nevala)
– Hankkeessa on tuotettu ilmiöpohjaisen oppimisen verkkopalvelu peruskouluille ja lukioille, Tavoitteena on tarjota kouluille työkaluja, joiden avulla kehittää opetusta ja koulun toimintakulttuuria ja ottaa erityisesti nuorten arkiympäristö oppimisympäristöksi eri oppiaineissa. Palveluun on koottu toimintamalli, tapausesimerkkejä, menetelmiä ja ohjeita sekä oppimisympäristö Linkki. Linkki on koulujen yhteisöpalvelu, joka hyödyntää sosiaalista mediaa ja paikkatietoa – nuoret tiedon tuottajina ja asiantuntijoina omassa ympäristössään.
Tavoitteena edelleen jatkaa koulujen hyvien toimintaesimerkkien tuomista esille ja tuotteistamista menetelmiksi.
Tieto haltuun – tietopalvelujen ja tiedonhankinnan kehittäminen verkostoituvassa lukio-opetuksessa (Tuuli Kurkipää)
– tiedonhallinnan taitojen kehittäminen lukioissa: tiedonhankinnan, lähdekritiikin jne. sisällyttäminen opetussuunnitelmaan; sosiaalisen median hyödyntäminen yhteisessä tiedonhankinnassa ja tuottamisessa; oppilaitoskirjaston kehittäminen uudenlaiseksi oppimisympäristöksi
– lukioille informaatikko
– vaikutus opetussuunnitelmiin (tiedonhallintataidot)
eNorssi – Opettajankouluttajien yhteistyöverkosto (Anna Laukkarinen)
Tavoitteet:
– etsiä ja löytää pedagogisesti perusteltuja ratkaisuja sosiaalisen median välineiden ja ohjelmistojen hyödyntämiseen perusopetuksessa
– selvittää, miten mm. wikit, blogit ja tubet palvelevat ja tuovat lisäarvoa perusopetukseen
– selvittää sosiaalisen median välineiden tarkoituksenmukaista yhteiskäyttöä yhteisöllisesti eri opetustilanteissa
– selvittää sosiaalisen median hyödynnettävyyttä kodin- ja koulun välisessä yhteistyössä
– selvittää sosiaalisen median hyödynnettävyyttä opetusharjoittelun ohjauksessa sekä opettajaopiskelijoiden jaksosuunnittelun välineenä
> jalkauttaminen opettajille
Okay-hanke – Avain yrittäjyyteen (Hannu Heinänen)
– koulumaailman ja yritysmaailman aito lähentäminen toisiinsa
– 5 lukiota, joilla 5 yhteistä yrittäjyyskurssia; jokaisella koululla lisäksi oma koulukohtainen kurssi
– lukio-opettajien yrittäjyyskasvatustietoisuuden lisääminen
– laitehankinnat (virtuaaliluokat, eBeam)
– opettajat koulutetaan > opettavat etänä
– yrittäjät koulutetaan > jakavat asiantuntijuuttaan etänä
– alueellinen yrittäjyyskasvatus-ops > toimitetaan Oph:lle tiedoksi
– järjestetään ne kurssit, jotka opiskelijat valitsevat (YH5 – YH9), mukaan otetaan rajattu määrä muiden koulujen opiskelijoita, kursseilla nopea ryhmäyttäminen, paras ryhmä palkitaan
– projektinvetäjä vastannut tiedottamisesta, verkostot
– ops ja kurssisuunnitelmat levitettäviä
Koppari-hanke (Minna Ahokas)
– Hankkeessa on tavoitteena tavoittaa syrjäytymisvaarassa olevat nuoret peruskouluisssa ja ammatillisissa oppilaitoksissa ja vähentää oppilaitoksesta eroamista. Vakiinnuttaminen on suunnitteluvaiheesta lähtien osa hanketta. Lähtökohtana oli olemassa oleva ongelma, esiselvitys tehty.
– Hanke on alkuvaiheessa, kohderyhmänä ovat Jyväskylän peruskoulut ja ammatilliset oppilaitokset. Jatkossa tavoitteena on tavoittaa koko koulutuskuntayhtymän kunnat. Tavoitteena on luoda yhteinen kieli hankkeen ja käytännön tekijöiden (opettajien) välillä.
– Mallille olisi tarvetta myös valtakunnallisesti.