Kuulumisia Thamesin rannalta

 Minulla oli ilo osallistua ensimmäiseen ITec opettajien workshopiin Lontoossa 12. – 14. tammikuuta. Suomea ja norsseja edusti lisäkseni Merja Kuisma Tampereelta. Meitä oli koolla noin 50 opettajaa Euroopan eri valtioista ja suurin osa osallistujista olivat olleet pilotoinnissa mukana syksyn aikana.

Itse matkustin Lontooseen vasta torstaina ja saavuinkin hotellille jo pimeän laskeuduttua. Osa ryhmäläisistä oli torstaina käynyt kouluvierailulla, mutta itse en sinne ehtinyt. Käytännön järjestelyissä oli ITEC-organisaatiolla vielä jonkin verran viilaamista. Onhan kyseessä valtava hanke ja muuttuvia tekijöitä on lukuisa määrä, mutta… tunne saattaa toisin johtua siitä, että meillä Suomessa on totuttu siihen, että hommat hoidetaan viimeisen päälle ja hyvissä ajoin. 

ITEC ja BETT

Perjantai oli messupäivä. Lähdimme hotellilta takseilla BETT-messuille klo 10.00 ja siellä sai kierrellä itsenäisesti niin paljon kun yhden päivän aikana jaksoi. Itse pyrin tutustumaan 3D-mahdollisuuksiin osana opiskeluprosessia ja lisäksi tutkailin erilaisia vuorovaikutteisuutta lisääviä laitteita liittyen esim. älytauluihin. Markku ja Pasi ovatkin kirjoittaneet messuista jo aiemmin ja itselleni päivä oli aika pitkä vaikkakin antoisa. 

Esittelykojuja on valtava määrä ja kun on muutaman nähnyt, alkaa ne tuntumaan liian samankaltaisilta. Kojuilla on valtava määrä esittelijöitä, jotka kovin auliisti tulivat juttelemaan ja tarjoamaan tarkempaa esittelyä. Kyseessä ovat kuitenkin kaupalliset messut ja ainakin itselleni antoisimmat hetket BETTissä olivat kojuilla olleet asiantuntijaopettajien esittelyt käytännön sovelluksista. Meteli ja väkimäärä toivat mieleen huonosti äänieristetyn koulun ruokalan ja sellaisessa tilassa jos on yhtäjaksoisesti n. 8 tuntia, on sangen tyhjä olo. 

Sometimes less is more!

 

Hotellille Westminsteriin saavuttuani ei jäänyt montaa hetkeä aikaa valmistautua illalliseen, joka pidettiin eräässä hotellin kabineteista. Mukana oli InGenious-hankkeen opettajia ja jaoimme kokemuksia kouluista, tekniikasta ja oppilaista. Lisäksi söimme hyvin! Lauantaina edessä oli ITEC työskentelypäivä ja työt alkoivat jo klo 8.00 seuraavana aamuna.


Lauantai oli mielestäni antoisin päivä. Saimme hyvän käsityksen koko ITEC-hankkeesta johtaja Will Ellisin johdolla. Teimme erilaisia tehtäviä pienryhmissä ja tämä oli hienoa. Oli hauska kuulla kokemuksia niin Israelista kun vaikkapa Belgiasta. Ihmiset olivat jossain määrin jo tulleet tutuiksi ja vuorovaikutus oli luonnollista. Me suomalaiset saimme osaksemme paljon kiinnostusta ja kutsuja sateli mm. Siennaan ja Turkkiin. Monet Eurooppalaiset kollegat ovat hyvin perillä Suomen koulutusjärjestelmästä ja PISA-tuloksemme tuottavat suurta ihailua ja kunnioitusta. Hyvä Suomen opettajat! 
Työskentelimme aktiivisesti neljään asti ja siihen seminaaripäivä päättyi. Monet lähtivät kohti lentokenttää, mutta itse palasin Joensuuhun vasta sunnuntaina. 

 

Päivät olivat täyteen buukattuja ja jäi tunne, että yksi lisäpäivä olisi saattanut olla tarpeen. Mielestäni arvokkaimpia asioita reissusta oli ryhmätyöt ja niissäkin erityisesti solmitut ihmiskontaktit ja kokemusten jako. Mahdollisuuksia niihin olisin kaivannut lisää. Kirjoittelenkin siitä Brysselin suuntaan kunhan Educa on onnellisesti takanapäin.

LONDON

Olin vieraillut Lontoossa edellisen kerran noin 25 sitten ja aivan kaikkea en muistanut… Päällimmäisenä jäi mieleen ihmisten ystävällisyys ja palvelualttius. Kaupoissa, hotelleissa ja ravintoloissa on työntekijöitä valtava määrä ja aika monta kertaa päivässä tuli ystävälliset kasvot kysymään: ”How are you Sir? Is everything all right?”  Hämmennystä aiheutti teiden ylitys. Tuntui, että koko ajan sai olla enemmän kun tarkkana.

 

Kaupungillakin ehti sen verran käymään, että sai tuliaiset hankittua kotopuoleen. ITEC-hanke jatkuu ja on mielenkiintoista nähdä miten se etenee. On hienoa, että me suomalaiset olemme vahvasti mukana kansainvälisissä tapahtumissa, sillä meillä on paljon annettavaa ja tottakai myös jonkin verran opittavaa!!!

 

Piditkö artikkelista?