Ihastjärveen ihastunut

Mutkittelevaa tietä 20 kilometriä Mikkelin keskustasta, metsää, peltoja, lehmiä, olet saapunut Ihastjärven koulukylään. Ihastjärven koulukylässä on Suomen uusin kyläkoulu ja sen ympärille on lähtenyt kehittymään toimintakeskus, joka palvelee kyläläisiä vauvasta vaariin-mummosta muksuun. Neliopettajaisessa koulussa on oppijoita tällä hetkellä 69 ja juurikaan enempää oppijoita ei ole mahdollista tilojen suhteen ottaa. Kylälle on muuttanut joka vuosi uusia lapsiperheitä ja koulun oppilasmäärä on ollut kasvava. Koulu tekee aktiivista yhteistyötä kyläyhdistyksen, kylän eri seurojen ja järjestöjen kanssa. Koululla toimii iltapäivätoiminta 5h/arkipäivä Etelä-Savon Liikunnan järjestämänä. Lisäksi koulun tiloissa kokoontuu kansalaisopiston jumpparyhmä, iltamateatteri, satujumppa, käsityöpiiri, 4H-kerho, seurakunnan kerho ja seurakunnan perhekerho. Koulun toiminta-ajatus on elämänilo päälle Ihastjärven koulussa. Tässä ajatuksessa korostuu lapsen yksilöllisyys ja kokonaisvaltaisuus sekä elinikäinen oppiminen.

Ihastjarvi2 Ihastjarvi1

Ihastjärven vanha koulu oli rakennettu Hiilikankaalle 1898. Vanha koulu tuli tiensä päähän ja se purettiin vuonna 2011 ja samalle paikalle avattiin uusi koulu tammikuussa 2012. Toiminnallisesti kylän ja koulun asemaa lähdettiin pohtimaan syksyllä 2005, jolloin ryhdyttiin järjestämään kyläläisille kyläiltoja. Näissä kyläilloissa päätettiin lähteä yhteistyöllä tekemään työtä sen eteen, että koulu saadaan kylällä pidettyä. Varsinaisissa hankesuunnittelupalavereissa kesän, syksyn ja kevään aikana on mukana ollut kylän ja neuvottelukunnan edustajana Sauli Hänninen. Koulun rehtori on työstänyt toukokuusta 2009 saakka uuden koulun piirustuksia arkkitehdin kanssa. Jokaisella kyläläisellä on ollut mahdollisuus tulla paikalle ja tuoda näkemyksiään ja mielipiteitään. Tapahtumista on informoitu koulun blogissa (ihastjarvi.wordpress.com), kylän kotisivuilla (www.ihastjarvi.fi) ja maaseutukaupunki Mikkeli-sivustolla sekä postilaatikoihin jaetuilla infokirjeillä. Internetissä on edellä luetelluilla sivuilla ollut mahdollista seurata ja osallistua hankekeskusteluun. Kolme hanketta (Vanhus-Kaste-hanke, Ihastu hastjärveen –hanke ja KanervaKaste—hanke) ovat tukeneet koulun rakentumista.Olemme hyvin käyttäjälähtöisesti ja osallistaen sekä yhteisöllisesti tätä hanketta vieneet eteenpäin.  Tämä on ollut myös kaupunkimme strategian mukainen toimintatapa. Koulurakennus ja puitteet pystyvät toimimaan huomattavasti nykyistä vaikuttavammin kylän elinvoiman rakentamisessa. Myös ikäihmisten elämää voidaan tukea koulusta ja koulussa-koulukylässä.
Bloggaamisen koulu aloitti syksyllä 2006 ja tuolloin päätettiin, että tieto- ja viestintätekniikka kuuluu olennaisena osana oppimistamme ja kokonaisvaltaista toimintaamme. Tämän kuuden vuoden aikana olemme luoneet blogistamme vuorovaikutteisen kanavan kodin, koulun ja kylän väliseen yhteistyöhön. Blogissamme voi julkaista artikkeleita, kommentoida, ideoida, kertoa mielipiteensä jne. jokainen. Blogimme toimii kuntalaista osallistavana toimintampäristönä. Blogiamme työstää niin oppilaat, koulun henkilökunta kuin huoltajatkin. Blogin rakenteellisesta ideoinnista ja kehittelystä vastaavat tällä hetkellä yksi vapaaehtoinen kyläläinen ja koulun henkilökunta. Blogin käytöstä järjestetään myös kaikille halukkaille koulutusta. Päivittäin blogiamme kurkistelee 100-500 kävijää. Olemme iloisia, että se kiinnostaa myös monia sosiaalisen median tutkijoita. Myös Washingtonin Suurlähetystö käyttää blogiamme suomalaisen koulun esittelyyn. Blogilla on suuri merkitys tiedon kulussa, koulun toiminnan ulospäin suuntautuvana ikkunana ja yhteistyön ja vuorovaikutuksen muotona.
Uuden koulumme teknologia mahdollistaa monia ulottuvuuksia tieto- ja viestintäteknillisesti. Koulun rakentamisen yhteydessä saatiin valokuituyhteys ja jokaiseen luokkaan Smartboard-taulut ja uusin tekniikka langattomine mahdollisuuksineen tukemaan oppimista. Koulukylämme on mukana Opetushallituksen rahoittamassa Mobiilisti Mikkelissä –hankkeessa. Tuon hankkeen turvin saamme ipadeja 30kpl, jolloin pääsemme oppimaan innovatiivisesti ja löytämään uusia toimintatapoja oppimiseen.
Ihastjarvi3 Ihastjarvi4
Tällä hetkellä koulukylässä on käynnistynyt koulu kylässä kylä koulussa –hanke, jota koordinoi Mikkelin kaupunki ja hankerahoitus tulee Manner-Suomen maaseuturahastosta ELY:stä.
Tavoitteemme tässä hankkeessa on, että alueellemme rakentuu uudenlainen palvelukonsepti, jonka ytimessä on koulukylä, koulun puitteita ja edellytyksiä hyödyntävä toiminta- ja palvelukeskus. Sen tavoitteena on vahvistaa koko kylän ja alueen elinvoimaa niin yritysten kun asukkaidenkin kannalta. Koulukylä on enemmän kuin koulu. Se on yhteisöllinen palvelukeskus, kohtauspaikka, täynnä elämää, tekemistä ja yritystoimintaa, jossa yhteisön tiedot ja taidot jalostuvat yhteiseksi hyväksi.
Hankkeessa kehitetään uudenlaista palvelukonseptia Mikkelin, Hirvensalmen ja Ristiinan yhteistyöllä ja yhteiskehittämisellä. Hankkeeseen rakennetaan verrokkiasetelma, jossa eri kunnissa saatuja kokemuksia voidaan vertailla, järjestää yhteisiä kehittämispajoja, ja oppia toinen toisiltaan. Tarkoituksena on tuottaa toimintamalleja, jotka olisivat laajemminkin alueella ja kansallisesti hyödynnettävissä.
Verrokit on valittu niin että ne edustavat hyvin eri tyyppisiä toimintaympäristöjä paikallisen aktiivisuuden, maaseutumaisen miljöön ja etäisyyksien kuntakeskuksesta osalta. Ne ovat eri vaiheissa myös uudenlaisten palvelukonseptien kehittämisessä ja käyttöönotossa. Keskeisenä kehittämisajatuksena hankkeessa on kaikkien kolmen kunnan strategioista tuleva vahva eteläsavolainen ideologia-modernin palveluin kasvukeskus Saimaan rannalla-parasta elämää Etelä-Savossa-Hyvinvointia!
Hankkeessa rakennetaan 
  • Kuntalaislähtöinen palvelujen tuottamisen malli, jossa kuntalaiset osallistuvat palvelujen suunnitteluun, käyttämiseen ja erityisesti tuottamiseen.
  • Jatkuvan kehittämisen konsepti, joka pysyy elävänä ja mielenkiintoisena itsessään
  • Pysyvä toimintamalli, jossa palvelut tuotetaan vaikuttavasti, taloudellisesti ilman kustannusten nousua sekä yhteisöllisyyttä lisäten. Esimerkiksi logistiikkaratkaisuilla vähennetään kustannuksia. Selvitellään, mitä uudenlainen toimintamalli edellyttää virkaehtosopimuksilta.
  • Vahva sitoutuminen oman elinympäristön tulevaisuuteen, vihreän hyvinvoinnin merkitys ja uuden ajan osallisuus – kylän vakituisen asukasmäärän saattaminen kasvuun
  • Toimijoiden talo-konsepti jolla aikaansaadaan hyvinvointia ja elinvoimaa maaseutumaisiin miljöisiin
  • Konsepti, jossa turvataan ikäihmisten asuminen hyvin ja onnellisesti omissa kodeissaan pidempään ilman asiakkuuden syntymistä kuntaan
  • Konsepti kopioitavaksi Etelä-Savossa ja laajemminkin väljästi asuttujen alueiden elinvoiman turvaamiseksi
Konseptin syntymiseen tarvitaan vahva kehittämis-, viestintä- ja markkinointiote. Kehittämisen, koulukylän ja kylätalon kehittämisen arvopohjana ovat seuraavat asiat:
  1. Jokainen yksilö ja yritys on resurssi, jokaisella on annettavaa, eri-ikäisten tiedot ja taidot ja elämänkokemus jalostuvat yhteiseksi hyväksi. Yhdessä resurssi on paljon enemmän kuin osiensa summa.
  2. Elinvoima syntyy paikallisuudesta, yhdessä tekemisestä, yrittämisestä ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien löytämisestä. Kehittämisen tapa on alhaalta-ylös. Se tuo mukanaan vahvan osallisuuden ja sitä kautta sitoutumisen. Koulukylässä voi olla tilaa myös yhteiskunnalliselle yrittäjyydelle.
  3. Kaupungin/kunnan monimuotoisuus on voimavara. Maaseudun elinvoimaisuus on kaupungin/kunnan elinvoimaisuutta. Maaseutu ja kaupunki/kunta elävät toisiinsa limittyneinä ja kietoutuneina.
  4. Vihreä talous on seudulle luontainen vetovoima- ja elinvoimatekijä – puhdas vesi, ruoka ja luonto. Seutu on edelläkävijä luomu- ja lähiruoassa sekä näiden tuote- ja palvelukehityksessä. Koulukylä-palvelukonsepti vie tätä vahvuutta osaltaan käytäntöön.
  5. Lineearisesta suunnittelu-toteutus –kehittämisen konseptista siirrytään iteratiiviseen ja osallistavaan jatkuvan kehittämisen konseptiin. Mallissa otetaan askeleita, kokeillaan niitä nopeasti käytännössä, tehdään tarvittavia korjausliikkeitä ja katsotaan mitä uusia ikkunoita avautuu.
Koulukylämme on innostava esimerkki siitä, kuinka kyläyhteisö ja yksittäiset henkilöt ovat laittaneet itsensä likoon ja lähteneet hyvin innovatiivisesti tekemään työtä sen eteen, että maaseudullakin asutaan ja eletään ja voidaan hyvin!
Kirjoittaja 
Jaana Strandman
Ihastjärven koulun Rehtori
0447945504
Piditkö artikkelista?