Lukiolaisten tieto- ja viestintätekniikan käyttö osana opiskelua – alustavat tulokset

Lukiolaisten tieto- ja viestintätekniikan käyttö osana opiskelua ja käsitykset ylioppilaskokeiden sähköistämisestä – alustavia tuloksia

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lukiolaisten tieto- ja viestintätekniikan käyttöä osana opiskelua, heidän käsityksiään ylioppilaskokeiden sähköistämisestä, sekä kokemuksia etäopetuksesta. Tutkimus oli osa Opetushallituksen rahoittamaa etäopetuksen koordinointihanketta (www.etaopetus.fi), jota hallinnoi Turun kaupungin sivistystoimiala. Tutkimuksen toteutti Turun yliopiston Oppimistutkimuksen keskus (http://www.otuk.utu.fi/) yhteistyössä Opetushallituksen kanssa. Yhteistyötä tutkimuksen toteutuksessa tehtiin myös ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteerin kanssa.

Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 380 suomen- ja ruotsinkielisten lukioiden opiskelijat. Tutkimusaineisto kerättiin huhtikuussa 2013 sekä suomen- että ruotsinkielisenä verkkokyselynä. Lukioiden rehtoreille ja koulusihteereille lähetettiin sähköpostitse pyyntö välittää verkkokyselyn linkki oman oppilaitoksen opiskelijoille. Verkkokyselyn väittämien sekä avointen kysymysten avulla selvitettiin miten ja millaisia tieto- ja viestintätekniikan sovelluksia ja ohjelmia opiskelijat ovat käyttäneet viimeisen puolen vuoden aikana vapaa-ajalla sekä opiskelussa. Lisäksi kyselyssä selvitettiin opiskelijoiden itsearvioimia tieto- ja viestintätekniikan käyttötaitoja sekä kokemuksia etäopetuksesta. Verkkokyselyllä selvitettiin myös erilaisten päätelaitteiden käyttöä koetilanteessa, oppituntien aikana sekä opiskelijoiden käsityksiä ylioppilaskirjoitusten sähköistämisestä eri oppiaineissa. Verkkokyselyyn vastasi 5774 opiskelijaa.

Verkkokyselyaineiston analyysissa käytettiin sekä laadullisia että määrällisiä menetelmiä. Kyselyaineiston väittämät tarkistettiin manuaalisesti, ja verkkokyselyaineistosta poistettiin ainoastaan seitsemän vastaajan tiedot. Nämä vastaajat eivät kuuluneet kyselyn kohderyhmään tai avointen kysymysten kohdalle oli tallentunut asiaankuulumaton vastaus. Tutkimukseen otettiin mukaan 5767 opiskelijan vastaukset. Kyselyaineiston avoimet vastaukset luokiteltiin sisällön perusteella. Nämä luokat raportoidaan tulosten yhteydessä.

Tässä raportissa esitetään tutkimuksen alustavia tuloksia muutamien kysymysten kohdalla.

Keitä kyselyyn osallistui

Tutkimukseen osallistuneista 40 % oli lukion ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoita. Lukion toisen vuosikurssin opiskelijoita oli 37 % ja kolmannen vuosikurssin opiskelijoita oli 21 %. Tutkimukseen osallistui myös vähäinen määrä 4. vuosikurssin opiskelijoita (1 %) sekä muita opiskelijoita, jotka suorittivat yksittäisiä kursseja tai kävivät etälukiota, IB -koulutusohjelmaa tai olivat aineopiskelijoita
(1 %). Vastaajista 97 % oli päivälukion ja 3 % aikuislukion opiskelijoita. Kyselyyn vastanneet opiskelijat olivat iältään 15–71 -vuotiaita. Suurin osa vastaajista (88 %) oli 16–18 -vuotiaita.

Tietokoneen käyttö koetilanteessa

Tutkimuksessa selvitettiin opiskelijoiden tietokoneen käyttöä koetilanteessa. Avointen kysymysten avulla selvitettiin, minkä oppiaineen kokeessa tietokonetta oli käytetty, millainen tehtävä kokeessa oli ja oliko koe suoritettu yksin, pareittain, ryhmässä vai sisälsikö koe useita työskentelytapoja. Vastaajia pyydettiin kuvaamaan koetilanne yhden aineen kohdalta. Jotkut vastaajista kuvasivat kahdessa tai useammassa oppiaineessa suoritettua koetta.

Kyselyyn vastanneista 11 % oli käyttänyt tietokonetta koetilanteessa. Vastaajat kuvasivat yhteensä 715 koetilannetta, jotka luokiteltiin oppiaineen, tehtävätyypin ja työskentelytavan mukaan. Oppiaineluokat olivat äidinkieli, matematiikka, kielet, matemaattis-luonnontieteelliset reaaliaineet (kemia, fysiikka), muut reaaliaineet (maantieto, psykologia, terveystieto, biologia, filosofia, historia ja yhteiskuntaoppi, uskonto ja elämänkatsomustieto), muut lukion kurssitarjontaan kuuluvat aineet (tietotekniikka, kuvaamataito, musiikki) sekä erityisjärjestelyt ja -tilanteet (käden murtuminen tai sähköisten ylioppilaskirjoitusten kokeileminen). Myös koetilanteissa käytetyt tehtävätyypit luokiteltiin. Tehtävätyyppejä olivat essee, aukkotehtävä, monivalintatehtävä, muu tehtävätyyppi (esimerkiksi suorien ja paraabelien piirtäminen Geogebra -ohjelmalla) ja usean tehtävätyypin yhdistelmä (esimerkiksi essee ja monivalinta, aukkotehtävä ja monivalinta). Työskentelytapoja olivat yksin, parin kanssa tai ryhmässä tehty koe tai näiden yhdistelmä.

Tietokoneen avulla suoritetuissa kokeissa oli käytetty eniten essee-tehtäviä (42 %) ja muunlaisia tehtävätyyppejä, kuten matematiikassa totuustaulujen (Wikipedian mukaan totuustaulu on propositiologiikassa käytettävä taulukko, jossa on lueteltu tutkittava lause ja sen alikaavat) täydentämistä (25 %). Useita tehtävätyyppejä sisältyi 25 %:iin kokeista. Tehtävätyypeistä monivalintatehtäviä oli 11 % ja aukkotehtäviä 3 %. Kokeista suurin osa (87 %) tehtiin yksin ja vain 3 % ryhmäkokeena (Kuvio 1). Neljä prosenttia kokeista sisälsi monimuotoisia työskentelytapoja.

kuvio 1

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuvio 1. Tietokoneen avulla suoritettujen kokeiden työskentelytavat

 

Tietokonetta oli käytetty eniten muiden reaaliaineiden kokeissa (40 %) ja äidinkielessä 20 % (Taulukko 1). Koetilanteista 8 % oli matematiikan ja 9 % matemaattis-luonnontieteellisten reaaliaineiden kokeita, kielten kokeita oli 13 %. Muiden lukion kurssitarjontaan liittyvien opintojaksojen kokeiden osuus oli
9 %. Erityisjärjestelyihin ja -tilanteisiin kuului 1 % koetilanteista.

Taulukko 1. Oppiaineiden koetilanteissa käytetyt tehtävät

Oppiaine
tai koetilanne

essee %

aukko­tehtävä %

monivalinta %

muu tehtävä %

useita tehtävätyyppejä %

osuus
koetilanteista
%

Äidinkieli

37

17

9

7

9

20

Matematiikka

0

22

14

23

3

8

Kielet

4

44

8

15

26

13

Mat_Lu_reaali

2

6

28

9

14

9

Muut_reaali

54

11

37

17

42

40

Muut kurssit

2

0

4

29

3

9

Erityisjärjestely

1

0

0

0

4

1

 

Essee-tehtävistä yli puolet liittyi muiden reaaliaineiden – esimerkiksi uskonnon, psykologian ja terveystiedon – ja kolmannes äidinkielen kokeeseen (Taulukko 1). Aukkotehtäviä oli eniten kielten (44 %) ja matematiikan (22 %) kokeissa. Muita tehtävätyyppejä oli käytetty eniten muiden lukion kurssitarjontaan kuuluvien aineiden kuten tietotekniikan kokeissa (29 %). Tietotekniikan kokeissa käytettiin esimerkiksi ohjelmointi- ja kuvankäsittelytehtäviä. Matematiikan koetilanteissa 23 %:ssa käytettiin muita tehtävätyyppejä, kuten totuustaulun täydentämistehtäviä ja paraabelien piirtämistä Geogebra -ohjelmalla. Useita tehtävätyyppejä sisältäviä kokeita oli tehty eniten muissa reaaliaineissa (42 %) ja kielissä (26 %).

Yhteenvetona voidaan sanoa, että tietokoneen käyttö koetilanteissa ei ole kovin yleistä. Tietokonetta käytetään eniten äidinkielen ja reaaliaineiden kokeissa. Matematiikan, fysiikan ja kemian kokeissa tietokoneita on käytetty melko vähän. Koetilanteessa työskennellään yksin ja tietokonetta käytetään eniten esseiden kirjoittamiseen. Äidinkielessä ja muissa reaaliaineissa tietokoneen käyttö esimerkiksi essee-tyyppisten tehtävien kohdalla helpottaa vastausten kirjoittamista, mutta matemaattisten symbolien käyttö on ollut tähänastisissa sovelluksissa melko työlästä. Tietokoneella tehtävissä kokeissa on myös mukana monipuolisesti eri tehtävätyyppejä.

 

Ylioppilaskirjoitusten sähköistäminen

Verkkokyselyn avulla kartoitettiin myös opiskelijoiden näkemyksiä ylioppilaskirjoitusten sähköistämisestä (Taulukko 2), äidinkielessä, matematiikassa, kielissä, matemaattis-luonnontieteellisissä reaaliaineissa (kemia, fysiikka) ja muissa reaaliaineissa (esimerkiksi psykologia, terveystieto, biologia, filosofia). Vastaajilta kysyttiin, millaisia työvälineitä he haluaisivat käyttää ylioppilaskirjoituksissa. Vastausvaihtoehdot olivat a) tietokonetta ja kaikkea internetissä löytyvää tietoa (rajaton tietoverkko), b) tietokonetta ja ylioppilastutkintolautakunnan tarkkaan valitsemaa tietoa internetissä (rajaton tietoverkko), c) vain perinteisiä työvälineitä, d) tietokonetta ja internetiä sekä perinteisiä työvälineitä ja e) en osaa sanoa.


Taulukko 2. Erilaisten työvälineiden käyttäminen sähköisissä ylioppilaskirjoituksissa

YO-kirjoitus/aine

Tietokone+rajaton tietoverkko
%

Tietokone+rajattu tietoverkko
%

Vain perinteiset työvälineet
%

Tietokone/internet + perinteiset työvälineet

%

En osaa sanoa
%

Äidinkieli

18,6

25,3

30

20,4

5,5

Matematiikka

9,1

8,5

58,9

16,5

6,9

Kielet

15,7

23,8

37

17,4

6,1

MatLu -reaalit

12,9

18,7

35,3

19,9

13,3

Muut reaalit

18,7

29

27,3

18,3

6,6



Kyselyyn vastanneista yli puolet (58,9 %) haluaisi käyttää matematiikan ylioppilaskirjoituksissa ainoastaan perinteisiä työvälineitä (Taulukko 2). Vastaajat hyödyntäisivät ainoastaan perinteisiä työvälineitä myös äidinkielessä (30 %), kielten kokeissa (37 %), matemaattis-luonnontieteellissä reaaliaineissa (35,3 %) ja muissa reaaliaineissa (27 %). Tietokonetta ja rajatonta tietoverkkoa haluttaisiin hyödyntää eniten äidinkielessä (18,6 %) ja muissa reaaliaineissa (18,7 %). Alle kolmasosa haluaisi käyttää tietokonetta ja rajattua tietoverkkoa muissa paitsi matematiikan ylioppilaskokeissa. Tietokonetta ja rajattua tietoverkkoa haluttaisiin hyödyntää eniten äidinkielessä (25,3 %) ja muissa reaaliaineissa (29 %). Noin viidesosa vastaajista haluaisi käyttää sekä perinteisiä työvälineitä, että tietokonetta ja internetiä kaikkien aineiden ylioppilaskirjoituksissa.

Kokemus tietokoneen käytöstä koetilanteessa ja erilaiset työskentelytavat matematiikan ylioppilaskirjoituksissa

Kyselyaineistosta selvitettiin eroavatko lukioaikana tietokonetta koetilanteessa käyttäneiden opiskelijoiden näkemykset erilaisten työskentelyvälineiden käytöstä sähköisissä ylioppilaskirjoituksissa muiden opiskelijoiden näkemyksistä. Tulokset osoittavat, että lukiolaisten näkemykset ovat samansuuntaisia riippumatta aikaisemmista kokemuksista tietokoneen käytöstä koetilanteessa. Tietokonetta koetilanteissa käyttäneistä 61 % ja muista lukiolaisista 59 % haluaisi käyttää perinteisiä työvälineitä matematiikan yo-kirjoituksissa (Taulukko 3).

Taulukko 3. Tietokoneen käyttö koetilanteessa ja erilaiset työvälineet matematiikan ylioppilaskirjoituksissa

Tietokoneen käyttö kokeessa

Yhteensä

kyllä

en

Sähköiset ylioppilaskirjoitukset matematiikka

tietokone ja rajaton tietoverkko

51

476

527

(7,8%)

(9,3%)

(9,1%)

tietokone ja rajattu tietoverkko

59

434

493

(9,1%)

(8,5%)

(8,5%)

vain perinteiset työvälineet

 

393

3004

3397

 

(60,5%)

(58,7%)

(58,9%)

tietokone, internet ja perinteiset työvälineet

98

854

952

(15,1%)

(16,7%)

(16,5%)

en osaa sanoa

49

349

398

(7,5%)

(6,8%)

(6,9%)

Mies- ja naisopiskelijoiden näkemykset erilaisista työskentelytavoista matematiikan ylioppilaskirjoituksissa ja kokemus tietokoneen käytöstä koetilanteessa

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että koetilanteessa tietokonetta käyttäneiden lukiolaisten näkemykset erilaisten työvälineiden käytöstä matematiikan ylioppilaskirjoituksissa olivat samansuuntaisia muiden lukiolaisten kanssa. Koska näkemykset olivat yhteneviä, tutkittiin eroavatko tavanomaisessa koetilanteessa olleet mies- ja naisopiskelijat tietokonetta aiemmin koetilanteessa käyttäneistä mies- ja naisopiskelijoista. Tulokset osoittivat, että naiset haluaisivat käyttää miehiä enemmän perinteisiä työvälineitä matematiikan ylioppilaskirjoituksissa (Kuvio 2). Tietokonetta koetilanteessa käyttäneet naisopiskelijat (66 %) olivat vielä enemmän perinteisten työvälineiden käytön kannalla kuin tavanomaisiin kokeisiin osallistuneet naiset (62 %). Miesopiskelijoiden näkemyksiin kokemukset tietokoneen käytöstä koetilanteessa eivät vaikuttaneet.

 

Kuvio 2

 

 

 

 

 

 

Kuvio 2. Enemmistö tietokoneita lukiossa koetilanteessa käyttäneistä naisopiskelijoista käyttäisi matematiikan ylioppilaskirjoituksissa perinteisiä työvälineitä. Avaa kuviosta isompi versio.

 

Oman päätelaitteen käyttö oppitunnilla ja erilaiset työskentelytavat matematiikan ylioppilaskirjoituksissa

Perinteisten työvälineiden käytön suosiota matematiikan ylioppilaskirjoituksissa selvitettiin lisää tarkastelemalla eroavatko oppitunnilla opiskeluun liittyvään tehtävään omaa päätelaitetta käyttävien opiskelijoiden näkemykset muiden lukiolaisten näkemyksistä erilaisten työskentelytapojen käytöstä matematiikan ylioppilaskirjoituksissa. Kyselyyn vastanneista suurin osa (68 %) sai käyttää omaa päätelaitetta oppitunnin aikana opiskeluun liittyvään tehtävään, mutta kolmasosalla heistä ei ollut tähän mahdollisuutta (32 %). Tulokset osoittavat, että omaa päätelaitetta oppitunnilla käyttävistä lukiolaisista 59 % ja muista lukiolaisista 58 % haluaisi käyttää matematiikan ylioppilaskokeessa perinteisiä työvälineitä (Taulukko 4).

Taulukko 4. Oman päätelaitteen käyttö tunnilla ja erilaiset työskentelytavat matematiikan ylioppilaskirjoituksissa

Oman päätelaitteen käyttö tunnilla

Yhteensä

kyllä

ei

Sähköiset ylioppilaskirjoitukset matematiikka

tietokone ja rajaton tietoverkko

347

180

527

(8,8%)

(9,8%)

(9,1%)

tietokone ja rajattu tietoverkko

332

161

493

(8,5%)

(8,8%)

(8,6%)

vain perinteiset työvälineet

 

2330

1065

3395

 

(59,3%)

(57,9%)

(58,9%)

tietokone, internet ja perinteiset työvälineet

661

291

952

(16,8%)

(15,8%)

(16,5%)

en osaa sanoa

256

142

398

(6,5%)

(7,7%)

(6,9%)

 

Taitavuus internetin hyödyntämisessä opiskelussa ja erilaiset työskentelytavat matematiikan ylioppilaskirjoituksissa

Kyselyssä vastaajia pyydettiin arvioimaan omaa tieto-ja viestintätekniikan osaamistaan toimisto-ohjelmistojen käytössä, mediaohjelmistojen käytössä sekä internetin käytön hyödyntämisessä opiskelussa asteikolla 1 (en ollenkaan) – 5 (kiitettävästi). Internetin käytön hyödyntämistä opiskelussa mittaaviin väittämiin kuuluivat osaamistason itsearviointi internetistä löytyvän luotettavan tiedon tunnistamisessa, internetistä löytyvien tietojen hyödyntäminen opiskelussa, verkossa olevan materiaalin luotettavuuden tunnistamisessa ja lähdetietojen oikea merkitsemistavan osaamisessa. Itsearvioinnin perusteella kyselyyn vastanneet luokiteltiin kahteen ryhmään, erittäin taitavat sekä taitotasoltaan matala- ja keskitasoiset.

Taulukko 5. Internetin hyödyntämisen taito ja erilaiset työskentelytavat matematiikan ylioppilaskirjoituksissa

 

Internetin hyödyntäminen opiskelussa

Yhteensä

matala tai keskitaso

erittäin taitava

Sähköiset ylioppilaskirjoitukset matematiikka

tietokone ja rajaton tietoverkko

375

152

527

(8,1%)

(13,5%)

(9,1%)

tietokone ja rajattu tietoverkko

381

112

493

(8,2%)

(9,9%)

8,5%

vain perinteiset työvälineet

 

2775

622

3397

 

(59,8%)

(55,1%)

(58,9%)

tietokone, internet ja perinteiset työvälineet

775

177

952

(16,7%)

(15,7%)

(16,5%)

en osaa sanoa

332

66

398

(7,2%)

(5,8%)

(6,9%)

 

Tulosten perusteella voidaan sanoa, että internetin hyödyntämisessä opiskelussa erittäin taitavista lukiolaisista yli puolet (55 %) haluaisi käyttää matematiikan ylioppilaskirjoituksissa vain perinteisiä työvälineitä (Taulukko 5). Matalan tai keskitason taidon omaavista perinteisiä työvälineitä haluaisi käyttää 60 % vastaajista.


Taitavuus internetin hyödyntämisessä opiskelussa ja erilaiset työskentelytavat äidinkielen ylioppilaskirjoituksissa

Tutkimuksen tulokset erilaisten työskentelytapojen käytöstä ylioppilaskirjoituksista osoittivat, että äidinkielessä vastaajien näkemykset jakaantuivat tasaisesti työskentelytapojen kesken. Äidinkielen koetilanteissa oli myös käytetty hyvin paljon tietokonetta ja essee-tehtäviä. Avointen vastausten perusteella koetilanteisiin liittyi myös internetin käyttöä sekä tiedonhakua. Tutkimuksessa selvitettiin miten internetin hyödyntämisen taidoiltaan eritasoiset opiskelijat suhtautuvat erilaisten työskentelytapojen käyttöön äidinkielen ylioppilaskokeessa.

Taulukko 6. Internetin hyödyntämisen taito ja erilaiset työskentelytavat äidinkielen ylioppilaskirjoituksissa

 

Internetin hyödyntäminen opiskelussa

Yhteensä

matala tai keskitaso

erittäin taitava

Sähköiset ylioppilaskirjoitukset äidinkieli

tietokone ja rajaton tietoverkko

 

789

286

1075

 

(17,0%)

(25,3%)

(18,6%)

tietokone ja rajattu tietoverkko

 

1163

298

1461

 

(25,1%)

(26,4%)

(25,3%)

perinteiset työvälineet

 

1430

302

1732

 

(30,8%)

(26,7%)

(30,0%)

tietokone, internet ja perinteiset työvälineet

 

986

193

1179

 

(21,3%)

(17,1%)

(20,4%)

en osaa sanoa

 

270

50

320

 

(5,8%)

(4,4%)

(5,5%)

Erittäin taitavaksi itsensä arvioineista lukiolaisista 25 % haluaisi hyödyntää rajatonta tietoverkkoa äidinkielen ylioppilaskirjoituksissa (Taulukko 6). Noin neljäsosa kaikista vastaajista haluaisi käyttää äidinkielen ylioppilaskirjoituksissa tietokonetta ja ylioppilastutkintolautakunnan tarkkaan valitsemaa tietoa internetissä, rajattua tietoverkkoa. Erinomaiset internetin hyödyntämisen taidon omaavista lukiolaisista neljäsosa käyttäisi rajattua ja rajatonta tietoverkkoa sekä tietokonetta, ja perinteisiä työvälineitä. Noin kolmasosa kaikista vastaajista haluaisi käyttää äidinkielen ylioppilaskirjoituksissa perinteisiä työvälineitä.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että lukiolaiset haluaisivat käyttää sähköisissä ylioppilaskirjoituksissa tietokonetta ja rajattua tietoverkkoa, perinteisiä työvälineitä ja internetiä muissa oppiaineissa paitsi matematiikassa. Matematiikan ylioppilaskirjoituksissa lukiolaiset käyttäsivät mieluiten ainoastaan perinteisiä työvälineitä. Omaa päätelaitetta opiskelussa ja tietokonetta koetilanteessa käyttäneet sekä erinomaiset internetin hyödyntämisen taidon omaavat lukiolaiset käyttäisivät muita enemmän perinteisiä työvälineitä matematiikan ylioppilaskirjoituksissa. Erinomaiset internetin hyödyntämisen taidon omaavat lukiolaiset käyttäisivät äidinkielen ylioppilaskirjoituksissa perinteisiä työskentelyvälineitä, sekä rajattua tai rajatonta tietoverkkoa ja tietokonetta. Tulosta saattaa selittää se, että äidinkielessä ja muissa reaaliaineissa tietokoneen käyttö esimerkiksi essee-tyyppisten tehtävien kohdalla koetaan vastaamista helpottavaksi, mutta matemaattisten symbolien käyttö on ollut tähänastisissa sovelluksissa melko työlästä.

Osallistuminen etäopetukseen ja etäopetuksessa käytetty vuorovaikutustapa

Verkkokyselyn avulla selvitettiin myös kuinka moni vastaajista oli osallistunut etäopetukseen ja millaista vuorovaikutusta etäopetustilanteessa oli käytetty. Vuorovaikutus opettajan ja oppilaan välillä on eriaikaista, jos he kommunikoivat keskenään esimerkiksi sähköpostin välityksellä. Jos opettaja ja oppilas kommunikoivat esimerkiksi Skypen välityksellä, puhutaan samanaikaisesta vuorovaikutuksesta. Etäopetukseen oli osallistunut 22 % vastaajista (Kuvio 3a). Etäopetuksessa oli käytetty eniten eriaikaista vuorovaikutusta (69 %, Kuvio 3b).

Kuvio3

 

 

 

 

 

 

 

 Kuvio 3a. Etäopetukseen osallistuminen                          Kuvio 3b. Etäopetuksessa käytetty vuorovaikutus (%)

 

Lopuksi

Tässä raportissa esiteltiin alustavia tuloksia lukiolaisten tieto- ja viestintätekniikan käytöstä osana opiskelua, heidän käsityksiään ylioppilaskokeiden sähköistämisestä, sekä etäopetukseen osallistumisesta ja etäopetuksessa käytetystä vuorovaikutustavasta. Tutkimuksesta ilmeni vahvasti lukiolaisten halukkuus käyttää perinteisiä työvälineitä matematiikan ylioppilaskirjoituksissa, mitä saattaa selittää tietokoneella suoritettujen kokeiden vähäinen määrä sekä matemaattisten symbolien työläs käyttäminen monissa sovelluksissa ja ohjelmistoissa. Tutkimuksen alustavia tuloksia arvioitaessa tulee kuitenkin muistaa, että sähköisten ylioppilaskirjoitusten valmistelutyö on juuri alkanut ja tähän kyselyyn vastanneet lukiolaiset eivät mitä todennäköisimmin osallistu sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin. Sähköisten ylioppilaskirjoitusten myötä tieto-ja viestintätekniikan opetuskäyttö tulee lisääntymään lukioissa. Teknisten kysymysten äärellä pitäisi pysähtyä miettimään myös millaista pedagogista tukea lukion opetushenkilökunta tarvitsee, jotta tieto- ja viestintätekniikkaa voidaan hyödyntää, ei ainoastaan ylioppilaskirjoituksissa, vaan myös oppimista edistävällä tavalla.

 

 

Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa ja Erno Lehtinen

Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus

 

 

 

 

 

Piditkö artikkelista?