Pilotin oppilaitos on lukio, joten opettaja oli etukäteen jo pohtinut mihin kurssiin pilotti niin sisällöllisesti kuin aikataulullisesti parhaiten sopisi. Yhteisessä tapaamisessa keskustelimme opettajan ajatusten pohjalta oppimisympäristössä toteutettavasta tehtävästä sekä siihen liittyvästä aikataulusta. Pilotin oppimistehtävän ohjeistus sopi mainiosti opettavaan oppiaineeseen, joka on äidinkieli ja kirjallisuus. Keskustelimme opettajan kanssa myös työnjaosta opetuksen ja observoinnin suhteen. Sovimme opettajan kanssa siitä, että toimin pilotissa pääsääntöisesti havainnoijana mutta tarvittaessa olen opettajan käytettävissä myös oppituntien kuluessa. Pilotoinnin oppimistehtävänä opiskelijat kirjoittaisivat kaunokirjallisen tekstin pohjalta tulkinnan, jossa he hyödyntävät tietoja tekstin kirjoittajasta. Paitsi että opiskelijat voivat vertailla internetistä löytämiään tietoja, he voivat myös vertailla sitä, millaisia tulkintoja he ovat samasta tekstistä tehneet. Käytössä on kuusi 45 minuutin mittaista oppituntia, näistä kaksi olisi kaksoistunteja. Opettaja kirjasi suunnitelman google docsiin, sillä olimme jo aiemmissa yhteyksissä verkottuneet tätä kautta. Käytimme google docsia pienimuotoisesti myös suunnitelman ja aikataulujen täsmentämisessä.

Pilottioppilaitos toimii verrattaen uusissa peruskorjatuissa, miellyttävän valoisissa, tiloissa. Opettajilla on jaetuissa työhuoneissa omat työpisteet tietokoneineen. Tietokoneita on sijoiteltu myös koulun aulatiloihin opiskelijoiden käyttöön. Koulussa on myös kattava langaton verkko niin oppijoiden kuin opettajien käyttöön. Koulu on aktiivinen ja koulussa vaikuttaa vallitsevan hyvä positiivinen yhteishenki. Tekemisen meinikin oli pilotin aikana aistittavissa sekä konkreettisesti myös nähtävissä ja kuultavissa koulun arjessa.

Pilotin organisointi sujui oppilaitoksessa suunnitelman mukaisesti. Opettaja oli motivoitunut ja innostunut pilotoinnista. Hänellä on vankat tieto- ja viestintätekniset perustaidot sekä selkeästi kokemusta sekä näkemystä verkkoympäristöjen käytöstä opetuksessa. Tästä hyvänä esimerkkinä muun muassa se, että opettaja oli luonut opiskeltavaa kurssia varten opiskelijoille Facebook ryhmän oppimisprosessin tueksi. Opettaja organisoi tilavaraukset sekä varmisti, että opiskelijat tiesivät tulla tietokoneluokkaan pilottituntien ajankohtina. Videointia varten saimme kameran Oppijat-hankkeelta käyttöömme. Oppijat eivät hihkuneet innosta verkkoympäristössä työskenneltäessä, mutta eivät myöskään nurisseet vaan tekivät ohjeistuksen mukaisesti annettua tehtävää ja veivät lopputuotoksensa pilotointiympäristöön vaikka työstivätkin tehtävää pääasiassa tekstinkäsittelyohjelmalla. Oppijoiden tietotekniset perustaidot olivat myös hyvät.

Aineiston keruu tapahtui neljänä eri päivänä, kuutta 45 minuutin mittaista oppituntia havainnoiden. Kaksi oppitunneista oli kaksoistunteja. Luokassa oli kaksi havainnoijaa, vähintään yksi läsnä jokaisella oppitunnilla. Kahden havainnoijan ollessa paikalla havainnoimme opettajan toiminnan lisäksi molemmat tarkemmin puolikasta luokkaa. Näin pystyimme tehokkaammin keskittymään tietokoneen näytöllä tapahtuvan toiminnan sekä hiljaisesti tapahtuvan keskustelun havainnointiin. Havainnointi oli pääsääntöisesti passiivista osallistuvaa havainnointia. Havainnoinnin tukena oli jäsennelty, strukturoitu havainnointilomake. Havainnointi tehtiin muistiinpanoin havaintolomakkeeseen ja koostettiin mahdollisimman pian oppitunnin jälkeen pilotin blogiin. Realiaikainen blogin kirjoittaminen ei ollut mielekästä, koska se olisi vienyt huomion ja katsekentän pois opiskelijoiden toiminnan havainnoinnista. Havainnoitaessa oli oltava silmä tarkkana oppijoiden näytöllä tapahtuvan toiminnan suhteen. Aineiston keruun yhteydessä huomioitiin se, että kaikki opiskelijat eivät osallistuneet tutkimukseen. Opettaja ohjasi nämä opiskelijat myös istumaan niin, että heidän työskentelynsä ei tallentunut videoinnin yhteydessä. Oppituntien jälkeen kävimme opettajan kanssa lyhyesti keskutelua tunnilla tehdyista havainnoista sekä opettajan tuntemuksista oppimistehtävän sekä pilotin etenemisestä. Aineiston keruu oli mielenkiintoista ja sujui hyvissä tunnelmissa.

Verkkoympäristössä toteutettu tehtävä antoi opiskelijoille mainion mahdollisuuden tiedonhankintaan ja käsittelyyn yhteisöllisesti. Kirjoitustehtävien olessa avoimina jo prosessivaiheessa ne selkeästi edistivät muutamien oppilaiden kohdalla information käyttöä yhteisöllisen reflektoinnin kautta. Käytetyistä lähteistä sekä niistä tehdyistä havainnoista keskusteltiin ja keskustelujen pohjalta omia tuotoksia kehitettiin. Muutamat oppijoista eivät puolestaan olisi halunneet keskeneräisten tuotosten olevan muiden näkyvissä. Molemmat näkökulmat on hyvä opetuskäytössä tiedostaa. Opettajalle pilotin havaintoaineisto antaa näkökulmaa opiskelijoiden tiedonhakuun sekä tarjoaa havainnoitsijoiden näkökulman oppitunnilla tapahtuvaan vertaisten väliseen toimintaan. Opettaja sai omakohtaista kokemusta pilotin verkkoympäristöstä ottaessaan työvälineen rohkeasti myös itse käyttöön. Opettaja tuotti oppijoiden tehtävään liittyvää ohjeistusta suoraan pilottiympäristöön ja tarkasteli mitä ilmeisimmin jonkin verran oppijoiden tuotoksia jo niiden olessa prosessivaiheessa.

Jaana
Opiskelija
Jyväskylän yliopisto