Samsungin Chromebook on Googlen Chrome OS käyttöjärjestelmällä varustettu (ison) miniläppärin kokoluokassa oleva tietokone. Testaamaani laitteen kokoonpanossa on Intelin Atom N570 prosessori, 2GB muistia, 16GB SSD levy sekä 802.11abgn WLAN sekä 3G/HSPA tuki. Laitteessa on HD-webkamera, (erittäin hyvä) sisäänrakennettu mikrofoni sekä kaiuttimet, kuulokeliitin, kaksi USB 2.0 porttia, SD-muistikorttipaikka sekä erillisen adapterin tarvitseva näyttöliitin. Näyttö on 12,1” (WXGA). Laite painaa vajaan 1,5kg ja sen luvattu akkukesto on 6 tuntia.

Laitteet sidotaan aina johonkin tiettyyn Google Apps domainiin toimittajan puolesta. Kun kone otetaan ensimmäistä kertaa käyttöön, siihen kirjaudutaan sisään kyseisen domainiin kytketyllä sähköposti/salasana yhdistelmällä. Tässä vaiheessa järjestelmä hakee Google Appsista sähköpostit, kalenterin tiedot, yhteystiedot, selaimen kirjanmerkit ja muut laajennukset. Tai hakee ja hakee – itse asiassa Chrome OS on selkeä pilvikäyttöjärjestelmä, jossa mahdollisimman vähän sisältöä haetaan tallennettavaksi itse laitteeseen ja lähes kaiken toiminnan edellytys on se että käytössäsi on nettiyhteys. On siis turha pelätä, että koko gigatavujen kokoinen sähköpostilaatikko synkronoituu automaattisesti koneen kiintolevylle.

Käyttöönotto oli erittäin nopeaa. On hyvä huomata, että ensimmäisestä koneelle kirjautuneesta käyttäjästä tulee samalla laitteen ylläpitäjä. Jos ja kun laitteita otetaan oppilaitoksessa laajemmin käyttöön, kannattaa ensimmäinen kirjautuminen tehdä teknisentuen toimesta jollain ”chromebookadmin@organasaatio.fi” -tyylisellä tunnuksella. Laite mahdollista luonnollisesti useamman käyttäjätilin hyödyntämisen, koulussa siis opiskelijat voisivat kierrättää laitteita keskenään ja tekninen tuki voi hallita laitteita keskitetysti Google Appsin ylläpitopaneelin kautta.

Itse Chrome OS:n käyttöliittymä on yksinkertainen ja tuo mieleen Windowsin käyttöliittymän – ilman Käynnistä -painiketta. Kaikki tekeminen tapahtuu  ovelasti Chrome selaimen ympärillä. Jos käynnistät alapalkista sähköpostisovelluksen, se onkin vain selaimen kirjanmerkki Google Apps posteihin. Sama juttu kalenterisovelluksen kanssa. Sama juttu itse asiassa kaikkien sovellusten kanssa. Sovellukset (apps) ovat tässä tapauksessa vain pikakuvakkeita johonkin tiettyyn sivustoon tai palveluun. Tarjolla on esimerkiksi kuvankäsittely sovellus SumoPaint –sovellus tai vaikka Angry Birds. Ongelma on siinä, että nämä sovellukset eivät kytkeydy millään tavalla osaksi käyttöjärjestelmää. Tiedostojen vieminen Dropboxiin ei onnistu muuten kuin Dropbox –sovelluksen kautta, joka itse asiassa vain ohjaa sinut Dropboxin www-sivuille. Kömpelöä, eikä oikein toimivaa.

Tarjolla on myös laajennuksia (extensions), jotka ovat suoraan selaimeen asennettavia – noh, laajennuksia. Laajennukset muokkaavat suoraan selaimen toimintaa. Esimerkkinä vaikka AdBlock –laajennus, joka estää mainosten näkymisen www-sivuilla.

Jos olet ottanut saman Google Apps tunnuksen käyttöön Windows/OSX/Linux käyttöjärjestelmään asentamasi Chrome selaimen kanssa, sovelluksen tai kirjanmerkin lisääminen synkronoituu automaattisesti. Opiskelijan asentamat sovellukset ja laajennukset ovat käytössä mihin tahansa Chromebook –koneeseen hän onkaan kirjautunut sisään. Yhden oppilaan asentama sovellus ei myöskään automaattisesti asennu muille käyttäjille. Lisää sovelluksia ja laajennuksia voi ladata Googlen Chrome Web Storesta.

Tiedostojen tallentaminen koneeseen paikallisesti on mahdollista, mutta käyttöliittymä ohjaa niiden tallentamiseen pilveen Googlen Drive –sovelluksen kautta. Tämä on ymmärrettävää, pilvilaite kun on kyseessä. Mutta toisin kuin iPad maailmassa, voit tallentaa sisältöä myös muistitikulle tai SD-muistikortille ilman mitään erillistä lisävarustetta. iPad esimerkiksi vaatii erilliset adapterit valokuvien purkamiseen pädiin.

Itse käytössä laite osoitti vahvuutensa miniläppäriin verrattuna. Testaamani laitteen näppäimistö oli todella hyvä. Ei aivan ”Applen läppärit” –hyvä, mutta sata kertaa parempi kuin yhdessäkään testaamassani miniläppärissä. Ja tuhat kertaa parempi kuin yhdessäkään iPad / Android pädi näppäimistölisälaitteessa. Myös hiirtä on poikkeuksellisen mukava käyttää, johtuen sen suuresta koosta suhteessa itse laitteeseen. Välillä hiiri takkusi käytössä, mutta se vaikutti enemmänkin ohjelmisto- kuin rautavialta.  Tässä laite siis päihitti selkeästi miniläppäri kilpailijansa.

Käyttömukavuutta lisää myös koneen käynnistymisen nopeus. Chrome OS käynnistyy nukkumistilasta alla sekunnissa ja kokonaan suljetun koneen käynnistäminen vei vain 6-8 sekuntia. Oppilaat saavat koneet siis päälle heti tunnin alussa, eikä niitä tarvitse olla jo välitunnin puolella käynnistelemässä ja kirjaamassa sisään.

Akkukesto ei pääse luvattuun kuuteen tuntiin, mutta hyvin lähelle sitä. Laite ei myöskään lämpene niin paljon kuin miniläppärit normaalisti, mikä tekee siitä oikein mukavan ”sylikirjoituskoneen”.

Ylläpitoa helpottaa käyttöjärjestelmän automaattinen päivittyminen, riippumatta siitä kuka käyttäjä on koneelle kirjautuneena. Käytettävistä päivityskanavista voidaan valita joko vakaa, beta tai kehittäjä.

Miniläppäreihin verrattaessa pieni minus tulee Java ja Silverlight tuen puuttumisesta, mikä tarkoittaa ongelmia joidenkin verkkosovellusten kanssa. Flash tuki Chrome OS:stä löytyy.