Flipped classroom, flipped teaching vai flipped learning?

Flipped classroom -ajattelumalli on yksi tämän hetken kuumimmista pedagogisista puheenaiheista. Flipped-malli on yksi sulautuvan oppimisen toteutustapa, joka on perinteisesti ymmärretty videoiden hyödyntämisenä teoriaopetuksen metodina. Oppijat tutustuvat teoriaan itsenäisesti etänä, jolloin lähiopetukseen jää enemmän aikaa keskustelulle ja ongelmanratkaisulle. Malli on suomennettu tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa Facebook-ryhmässä ”käänteiset opetusmenetelmät” -malliksi.

BETT-messuilla Lontoossa 31.1.2013 flipped class-ajatuksen pioneerit, yhdysvaltalaiset Aaron Sams ja Jonathan Bergmann, luennoivat opetusmallin kehittymisestä.

flip 1

Miksi flipped classroom -ajatusta pitäisi pohtia?

Samsin ja Bergmannin mielestä aiheen tärkeyttä voidaan lähestyä kysymällä:

”Mikä on paras tapa käyttää aikaa, kun opettaja on oppilaan kanssa kasvotusten?”

Kysymys havahdutti kuulijoita, sillä edellisessä luennossa oli juuri korostettu sitä että oppimista tapahtuu eniten silloin, kun opettaja ja oppilas ovat kasvokkain.

Flipped-ajattelun kehittyminen teoriassa ja käytännössä

Pioneerit Sams ja Bergmann olivat kehittäneet omaa flipped-ajatteluaan vuosien kuluessa merkittävästi. Luennollaan he esittelivät oman ajattelunsa kehittymisestä neljä vaihetta:

flip 2

 

1. Mastery learning

Toimiessaan luonnontieteiden opettajana Sams ja Bergmann huomasivat, että perinteinen opettajajohtoinen luentopainotteinen opetus ei tuottanut riittävän korkeita oppimistuloksia. Oppilaat kyllä muistivat opetuksesta fakta- ja käsitetietoa, mutta eivät oppineet soveltamaan, analysoimaan tai arvioimaan sitä.

He kehittivät omaa opetustaan tekemällä ruutukaappaus- ja luentovideoita opetettavasta teoriasta, jotka he jakoivat opiskelijoille ennen oppituntia verkon välityksellä, USB-tikulla tai DVD:llä käytössä olevien resurssien mukaan. Ideana oli, että oppilaat saisivat mahdollisuuden katsoa teoriavideoita useaan kertaan omalla ajalla ja lähiopetusaika käytettäisiin keskusteluun ja ongelmanratkaisuun. Myös oppimisen etenemistä muutettiin itsenäisemmäksi. Oppiminen järjestettiin loogisesti eteneviin pieniin osakokonaisuuksiin, jotka oppilaan tuli hallita ennen kuin hän voi siirtyä seuraavalle tasolla. Kokeilun edetessä he huomasivat, että tämäntyyppinen opetusmalli kannusti oppilaita ottamaan aikaisempaa enemmän vastuuta omasta oppimisestaan.

2. Universal design for learning

Flipped-ajattelun seuraava kehitysvaihe oli arvioinnin kehittäminen. Mastery learning -vaiheessa Sams ja Bergmann ”mittasivat” oppilaiden osaamistason perinteisillä paperikokeilla. He alkoivat kehittää arviointia, koska käytännön kautta he huomasivat, että kokeet eivät sovi kaikille oppilaille, eivätkä ne missään nimessä mitanneet todellista osaamistasoa. Kokeissa menestyvät usein oppilaat, jotka muistavat asioita. Haastavamman kokeen tekeminen taas on vaikeaa, koska luova ongelmanratkaisu tarvitsee aikaa ja resursseja, joita usein ulkomuistista tehtävissä kokeissa ei ole käytössä.

He korostivat, että faktatietojen tenttaaminen ei ole järkevää, koska nykyaikana tiedon voi tarkistaa nopeasti internetistä. Tärkeämpää on tiedon monipuolinen hyödyntäminen.

3. Problem-based learning

Ratkaisuna yksipuoliseen arviointiin, Sams ja Bergmann alkoivat hyödyntää enemmän erilaisia projekteja ja ongelmalähtöistä oppimista. He alkoivat myös kutsua ”flipped classroom” -mallia ”flipped teaching” -malliksi.

4. Professional development

PBL-vaiheen aikana he huomasivat, että flipped classroom -menetelmällä ei ole mitään tekemistä opetus-
videoiden kanssa. Merkitystä on ainoastaan sillä, millaisia ajattelutaitoja oppilaat oppivat käyttämään.

Professional development -vaiheen myötä he luopuivat myös ”flipped teaching” -termistä ja siirtyivät käyttämään menetelmästä nimeä ”flipped learning”.

Heidän nykyinen flip-learning -malli sisältää mm. seuraavia piirteitä:

flip 3● Kaikki teoriaopetus on kuvattu videoille, mutta oppilaat saavat itse päättää opettelevatko teorian niistä tai mistä tahansa muusta lähteestä, kuten esim. internet, kirja, artikkeli yms..
● Tunneilla aika käytetään kokeellisuuteen, keskusteluun, tehtävien tekoon ja projektitöihin.
● He tarjoavat oppilaalle mahdollisuuden todistaa oma osaaminen paperikokeella, mutta oppilailla on myös vapaus osoittaa osaaminen millä tahansa muulla tavalla. Oppilaat voivat halutessaan tehdä esim. projektityön, videon, artikkelin tai mitä muuta tahansa kontekstiin sopivaa. Projekti tehdään opettajan ohjauksessa. Sams ja Bergmann mainitsivat, että 75 % valitsee kokeen ja 25 % tekee projektin.

Kaiken tavoitteena on tukea korkeamman tason ajattelutaitojen kehittymistä ja siirtää opetuksen painopiste pois ulkoaopettelusta. Korkeamman tason ajattelutaidoiksi he mainitsivatBloomin uudistetun taksonomian mukaisesti analysoinnin, arvioinnin ja uuden luomisen.


Pohdinta

Flipped classroom -menetelmä on kehittynyt ajan saatossa käytännönläheisestä video-opetuksesta opetuksen teoreettiseksi läpimurroksi. Videot ovat hyvä tapa jakaa teoriaa oppijoille, mutta todellisuudessa sillä ei sillä ei ole merkitystä, mistä oppija tiedon hakee. Tärkeää on, että jokainen oppija löytää itselleen sopivat tiedonlähteet. Vastaavanlaista teoreettista ajattelua on toteutettu jo hyvin pitkään, mutta vasta flipped-ajattelu yhdistettynä tieto- ja viestintekniikan mahdollisuuksiin opetuksen tukena on levittänyt ajattelutaidot-innovaation käytännön hyödyntämistä voimakkaasti.

Ehdotamme, että menetelmän suomennos ”käänteiset opetusmenetelmät” voidaan muuttaa Samsin ja Bergmannin innoittamana ”käänteiseksi oppimiseksi” tai ”korkeamman tason oppimiseksi”.

Korkeamman tason oppiminen: Oppimisen painopiste on siirretty korkeamman tason ajattelutaitojen käyttämiseen.

 

flip 4

Käänteinen ajattelu tuottaa korkealaatuista oppimista.

 

Lisätietoa:

● Harto Pöngän blogiteksti aiheesta: Uusi mullistava oppimisteoria: opetetaan takaperin!
● Pekka Peuran blogiteksti mastery learning -menetelmästä: http://maot.fi/oppimisymparisto/mastery-learning.
● Samsin ja Bergmannin kotisivu: flippedclassroom.com.

 

pernaa-2013-opt

FT Johannes Pernaa

e-Oppi Oy

 

 

 

 

 

 

 

 

simo veistola

FT Simo Veistola

e-Oppi Oy

Piditkö artikkelista?