image002vaaka

Kouluun läheltä ja kaukaa

Kouluun läheltä ja kaukaa – Etäopetus erityistilanteissa -tutkimus selvittää etäopetuksen käytäntöjä lapsen sairastuessa tai perheen muuttaessa ulkomaille. Huhti-toukokuussa 2013 keräsimme verkkokyselyllä aineistoa näistä etäopetustilanteista oppilaan, huoltajan ja opettajan näkökulmista. Ennen aineiston tarkempaa kuvausta haluankin osoittaa lämpimät kiitokset kaikille osallistujille heidän arvokkaasta panoksestaan etäopetuksen merkityksen ja käytännön toteutuksen selvittämiseksi!

Lähetimme sähköpostitse pyynnön etäopetuksen kehittämishankkeiden koordinaattoreille sekä Kansanvalitusseuran ylläpitämän Etäkoulu Kulkurin rehtorille välittää tietoa kyselystä eteenpäin omille verkostoilleen. Verkkokyselyyn saatiin mukavasti vastauksia, toki lisääkin olisimme mielellämme ottaneet. Oppilaiden verkkokyselyn linkki lähetettiin huoltajille, joita pyydettiin myös tarvittaessa auttamaan lasta kyselyn täyttämisessä. Verkkokyselyyn yhteystietonsa jättäneille huoltajille ja opettajille lähetettiin lokakuussa sähköpostitse tiedustelu mahdollisesta haastatteluun osallistumisesta. Haastattelut toteutettiin marraskuussa joko puhelimitse tai Skypen välityksellä. Haastatteluja kertyikin runsaasti, yhteensä 16 kappaletta.

Verkkokyselyyn vastanneet lapset olivat iältään 9-11 ja 14-19–vuotiaita. Suurin osa vastaajista oli tyttöjä (8) ja poikia oli kolme. Kuusi lasta oli osallistunut etäopetukseen sairastumisen ja viisi ulkomaille muuton vuoksi. Sairastumisen takia etäopetuksessa olleiden lasten mielestä etäopetuksessa mukavinta oli se, kun sai yhteyden luokkakavereihin ja opettajaan. Yksi lapsi seurasi oppituntia Skypen välityksellä ja eräs toinen lapsi otti aktiivisesti osaa luokan toimintaan etäyhteyden avulla. Yhteys kouluun ja omaan opettajaan oli heistä myös erityisen tärkeää, vaikka oma tilanne saattoi välillä tuntua stressaavalta. Ulkomailla asuvat lapset ottivat osaa Etäkoulu Kulkurin verkkokoulun kursseihin ja tekivät verkko-oppimisympäristössä opettajan antamia tehtäviä, tai osallistuivat esimerkiksi nettituntiin. Eräs lapsi kuvasi etäopetuksessa tekemäänsä käsityön tehtävää seuraavasti: ”Minun piti tehdä virkkaamalla jotain, valmiista työstä piti ottaa kuva ja lähettää se opettajalle. Tehtävä oli mielestäni hauska”.

Huoltajat olivat tyytyväisiä etäopetusmahdollisuuteen. Ulkomailla asuvien lasten äidit olivat huolissaan lasten suomen kielen ja (koulu)kulttuurin oppimisesta. Etäopetukseen osallistuminen vaati perheiltä panostusta ajankäytön ja muun arjen organisointiin sekä oppimisen tukena olemista. Äidit kuvasivat lapsiaan innokkaiksi oppijoiksi, jotka mielellään osallistuivat verkko-opetukseen. Äitien haastatteluista selvisi, että verkkokursseilla käytettiin monenlaisia työtapoja. Oppilaat tekivät tehtäviä kirjasta, heille järjestettiin nettitunteja ja verkko-oppimisympäristöön opettaja oli kehittänyt monia innostavia tehtäviä. Sairastuneen lapsen perheissä etäopetus nähtiin arkea helpottavana asiana. Koulusta saatu tuki oli auttanut opiskelun lisäksi myös sosiaalisten suhteiden ylläpidossa. Vastaajien näkemysten mukaan etäopetus rytmitti elämää ja antoi muunlaista ajateltavaa. Huoltajien vastauksien perusteella voidaan sanoa, että etäopetus nähtiin ankkurina haasteellisessa tilanteessa.

Lue koko tutkimus täältä: Kouluun läheltä ja kaukaa – Etäopetus erityistilanteissa

 

tarja-riitta hurmeTarja-Riitta Hurme
Oppimistutkimuksen keskus, Turun yliopisto