Nälkä ja jano -ilmiön opiskelua etänä ja läsnä

Kolmen ensimmäisen viikon aikana ilmiöpohjaisen oppimisen kurssilla on opiskeltu sekä läsnä että etänä. Lähiopiskelijat ovat pääosin Otavan Opiston kymppilinjalaisia, etänä opiskelee nettilukiolaisia, heissä on sekä ryhmäkurssien suorittajia että pelkkiä ilmiöopiskelijoita.Kympit osallistuvat monenlaiseen toiminnalliseen oppimiseen, joiden sisällöt lähestyvät nälkä ja jano -ilmiötä kolmen alussa esillä olleen kysymyksen näkökulmasta. Opiskelijat ovat pohtineet mm. omia ruokailutottumuksiaan; selvittäneet, mitä maailmalla syödään, mitä on lähiruoka entä reilu kauppa. Näiden lisäksi on järjestetty esim. lähiruokapäivä, jossa lähiruokaa on kokattu Marttojen kotitalousneuvojan ohjauksessa.

Muun muassa näistä kymppien tekemisestä on alettu koota “vetäjän päiväkirjamerkintöjä” uuteen blogiin: Ilmiömäistä toimintaa. Uuden blogin tarkoituksena on tehdä näkyväksi sitä toimintaa ja niitä tapahtumia, jotka eivät näy ilmiöiden ning:ssä tai Verkkopedagongissa. Ilmiömäistä-blogissa kirjoittaja vaihtuu aina ilmiön mukaan. Lisäksi sinne tullaan kokoamaan myös muualla näkymätöntä tietoa, jota saadaan raporttien ja palautteiden avulla. (Raporttirungon ja palautepohjien suunnittelua.)

Ilmiön etäopiskelijat ovat valinneet näkökulmikseen erityisesti biologiaan, terveystietoon ja psykologiaan liittyviä kysymyksiä. Työn alla on tuotoksia solun energiataloudesta (BI2), nesteen tarpeesta ja janosta (PS4) sekä kansanterveydestä ja terveysvaikutteisista ravintolisistä (TE3). Tuotoksissa ja niiden tekemisessä opiskelijat hyödyntävät välineaineina ainakin äidinkieltä (erilaiset tekstilajit, suullinen esittäminen). Ensimmäiset tuotosluonnokset on jo jätetty ningiin kommentoitaviksi. Opiskelijat ovat myös avanneet omien tuotostensa suunnittelu-, työskentely- ja edistymisketjut.

Kategoria(t): oppiminen Tagged: ilmiöpohjainen oppiminen, Nälkä ja jano -ilmiö, ops, Otavan Opisto

Piditkö artikkelista?