Karjaalainen lukio tarttui Khan Academyn lupaukseen

Verkko-opisto Khan Academy aikoo muuttaa opetuksen tarjoamalla ”vapaan maailmanluokan koulutuksen kaikille kaikkialla”. Nyt sitä kokeillaan lukio-kurssin tukena Suomessa.

Jos opiskelun vallankumous tapahtuu täällä Karjaan lukion luokassa, on se kovin arkisen näköinen.

Yli kymmenen lukion aloittanutta oppilasta laskee lyhyen matikan laskuja vihkoihin ja koulun tarjoamilla tableteilla ryhmissä. Opettaja Markus Kaukonen, 44, kiertelee luokassa. Huomio herpaantuu välillä, selaimet eivät toimi tai laskut etene. Tunnin lopulla eksytään matematiikasta natseihin, josta Kaukonen ohjaa taitavasti takaisin aiheeseen: ”tykistössä todellakin tarvitaan matematiikkaa”.

Karjaa2

 

Taululla lukee ohje, jollaista ei tiettävästi lue missään muussa suomalaisessa luokassa: ”Tee Khania tai kirjasta 129–136”.

Lause tekee tästä luokasta erityisen mielenkiintoisen. Oppilaita on nimittäin ohjannut tämän syksyn tavallaan kaksi opettajaa ja he ovat käyneet kahta koulua. Toinen on Karjaan lukio ja toinen Khan Academy, viime vuosien merkittävin verkko-opiskelun nimi.


Khan Academy on bengalinamerikkalaisen Salmar Khanin vuonna 2006 perustama opisto. Se sai alkunsa Khanin nettiin lataamista videoista, joilla hän opetti serkkutyttöään matematiikassa.

Oppia tarvitsivat muutkin. Youtubeen ladattuja videoita katsoivat tuhannet, palautetta satoi, ja Khan päätti lähteä rahastonhoitajan duunistaan edistääkseen opistoaan.

Nyt Khanin opetusvideoita on katsottu 175 miljoonaa kertaa. Tarjonta kasvaa koko ajan Khanin omien erikoisalueiden – matematiikan, taloustieteen ja luonnontieteiden – ulkopuolelle.

Pelkät opetusvideot eivät ole uusi juttu. Myös yliopistot tarjoavat luentojaan videoina. Khan vei opistonsa pidemmälle ja rakensi luentojen tueksi puitteet. Oppilaat voivat tehdä laskuja ja saada niistä palkintoina lehtiä ja arvomerkkejä. Väärin menneistä laskuista ei sakoteta, vinkkejä saa pulmiin ja luentoja voi katsoa aina uudelleen. Opettajat taas voivat seurata omien oppilaiden edistystä Khanin sivuston kautta. Siellä näkyvät nekin, jotka muuten ehkä arastelisivat toistuvien ongelmien kanssa – riippumatta fyysisestä luokkakoosta.

Tällä hetkellä opetustarjonta on suppeaa, videot yksinkertaisia ja kielivalikoima rajattu. Lupaus ”ilmaisesta yliopistotason koulutuksesta kaikille” on kuitenkin saanut tuulta alleen: non profittina toimivaa opistoa ovat tukeneet muun muassa Bill Gates ja Google. Se on huomioitu Time-lehdessä, 60 minutes -ohjelmassa ja TED-luennoissa.

Mikä tärkeintä, tulokset ovat olleet hyviä – Khania apuna käyttäneet amerikkalaiset seiskaluokat ovat parantaneet tuloksiaan läpi linjan noin parilla kymmenellä prosenttiyksiköllä.

Tällöin on ollut kyse englantia äidinkielenään puhuvista, samaa opinto-ohjelmaa noudattavista oppilaista. Karjaalla tilanne on ollut toinen. Kielikynnyksen lisäksi ongelmia on riittänyt kirjautumisongelmista selainvaikeuksiin.

– Yritin aluksi, että oppilaat olisivat menneet Khaniin ja palloilleet siellä, mutta siitä ei tullut mitään, Kaukonen myöntää.

– Tabletti sopii huonosti omatoimiseen surffailuun ja suomalaisen opetussuunnitelman löytäminen oli aika mahdotonta.

Kaukonen ratkaisi ongelman linkkaamalla kotisivuilleen oikeat kohdat Khanista. Sivustolta löytyi sparrausapua 75 % opetussuunnitelmasta. Oppilaita kehotettiin edes kokeilemaan sivustoa. Sen jälkeen moni on jatkanut sen hyödyntämistä, hän arvioi.

Khanin kaltaisen oppimisympäristön ideana on käännetty luokkahuone, flipped classroom. Pointtina on se, että oppilaat etenevät omassa tahdissaan kotona luentoja katsoen ja tehtäviä tehden. Luokkahuoneessa sitten kysellään ja autetaan yksilöllisesti siinä, missä ongelmia paljastuu.

– Sehän siinä on, että oppilas saisi tehdä koko ajan itse ja että olisi vähemmän passiivista kuuntelua, Kaukonen tiivistää.

– Tämä meidän on kuitenkin köyhän miehen systeemi – jos kaikki olisi suomeksi ja oppimispolut tehty valmiiksi, niin silloin voisi olla todella yksilöllinen.

Näin pienessä luokkahuoneessa Khanin hyöty oppilaiden etenemisen anturina on pienempi: Kaukonen arvelee tietävänsä oppilaidensa tietotason ilman Khanin tarjoamaa dataa oppilaiden siellä suorittamista tehtävistä.

Toinen Khanin hyödyistä saattaa olla merkittävämpi: oppilas ei jää jälkeen, ei tunnu tyhmältä ja yliopistotasoista video-opetusta on tarjolla, jos luokassa tarjottu opetus ei toimi. Hyvällä lykyllä oppimisen kipinä syttyy ja oppilas jatkaa taitojen syventämistä omalla ajallaan.

Mutta tämä on toiveita ja arveluita. Kysytään vielä tärkeimmältä osapuolelta, oppilaalta itseltään.

Tunnin jälkeen luokkaan jää yksi oppilaista, Otto Danskanen. Opettaja on lähtenyt, sana vapaa.

– Olen käyttänyt Khania vähän. Enemmän tehnyt kirjasta, Danskanen kertoo.

– Olin aluksi skeptinen, mutta lopulta pääsin sisään. Khanin tehtävät oli vähän helpompia, kun ne tajusi. Ja niitä oli hauskempi tehdä.

Sekä opettaja ja oppilas suosittelevat ainakin tutustumaan Khaniin. Erityisesti matematiikan opetuksessa. Karjaan luokan alkuvaikeuksia voi koittaa välttää lukemalla Kaukosen blogia, jossa hän kertoo omasta kokeilustaan.

Sivut:

http://www.khanacademy.org/

http://markuskaukonen.blogspot.fi/

Teksti:  Petri Rautiainen

twitter.com/RautiainenPetri

Kuvat: Lauri Hannus

twitter.com/haalea

 

Piditkö artikkelista?