karjaa1

Suo, täppäri ja ope

Kun kaikki juhlavat puheet on pidetty ja ”näin tämä mullistaa teidänkin opetuksen” -seminaarit ovat ohi, on takki tyhjä kuin kädessä oleva täppäri. Joku yhteinen tunnus tehtiin, jonka kautta ensimmäiset sovellukset haettiin, mutta eihän niillä pääse edes alkuun. Ja mistä ihmeestä minä nyt löydän ne oman oppiaineeni sovellukset? Tuolta AppStoresta? Safarilta? Mutta nämähän maksavat, miten tämä hoidetaan? Ja nyt ne sitten keräsivät kaikki laitteet meiltä opettajilta jotain yhteistä tilaisuutta varten, jäiköhän minulla sinne niitä oppilaiden kanssa otettuja kuvia? Paskat, pitäkää tunkkinne.

Alku on aina hankala. Valitettavasti hankala alku karkottaa helposti ne, jotka eivät koe minkäänlaista paloa päästä kokeilemaan uutta tekniikkaa. Ja vaikka paloa olisi, aikaa ei ole. Kun jatko on vielä hankalampi, yhteiset käytännöt eivät ota muotoutuakseen. Helposti tuntuu siltä, että koko täppärihankinta oli täysin turha. Ne muutamat rohkeat, jotka ottavat laitteet käyttöönsä ”kuristetaan” hankintakäytännöillä, sovellusten lataamisen vaikeudella ja muulla turhalla byrokratialla.

Olen ollut käynnistämässä, sivusta seuraamassa ja konsultoimassa useammassa paikassa täppärien tulemista ja tätä kautta taatusti syyllistynyt luultavasti kaikkiin kuviteltavissa oleviin virheisiin. Mutta onneksi olen myös oppinut paljon, enkä ole (kovin usein) toistanut samoja virheitä. Mitä siis olen oppinut?

LAITTEET

Jos täppäreitä ei ole vielä hankittu, kannattaa mahdollisuuksien mukaan hankkia testiin useita eri laitteita. iPad ei ole automaattisesti se laite, joka kouluun kannattaa ostaa. Kentän tarjontaan on syytä tutustua huolella. Koska tähän ei kuitenkaan aina ole aikaa ja resursseja, olen itse testannut laajan valikoiman erilaisia täppäreitä ja kerronkin niistä ja niiden soveltuvuudesta eri käyttötarkoituksiin myöhemmissä kirjoituksissa. Jos tähän kuitenkin on aikaa ja resursseja, kannattaa eri laitteita kierrättää eri käyttötarkoituksissa. Äidinkielen tunnilla on hyvä tutustua siihen, miten vaikkapa Microsoftin Surface-tabletilla on hyvä kirjoittaa tekstiä. Musiikkiluokassa puolestaan kannattaa ottaa testiin Applen iPad ja Garageband-sovellus. Android-täppärien laajasta valikoimasta löytyy varmasti jotain joka käteen sopivaa – yli 10” laite on kovin iso ekaluokkalaisen kädessä. Kentältä kuuluu varmasti kovasti käyttösuosituksia ja ”tämä laite on paras” -viestejä, mutta jokainen koulu on mielestäni tässä yksilöllinen ja jokaisen tulisi mahdollisuuksien mukaan tehdä oma päätöksensä. Kun käyttökokemuksia alkaa kertymään, kirjatkaa ne vaikkapa yksinkertaisella ”plussat ja miinukset” -listalla talteen ja punnitkaa sitten sieltä paras mahdollinen vaihtoehto.

Kannattaako lähteä siitä, että hankitaan useampia erilaisia laitteita kouluun? Ei – ei ainakaan heti aluksi. Kun yksi laite tulee tutuksi ja täppäri alkaa löytää paikkaansa opetuksessa, on mahdollista harkita myös muita laitteita. Huomion arvoista on myös se kuinka itse laitteellahan ei erityisesti tehdä mitään vaan siinä olevilla sovelluksilla. Moni sovellus tukee suoraan useampaa eri käyttöjärjestelmää, esimerkiksi erinomainen muistiinpanojen tekemiseen luotu sovellus Evernote löytyy Applen, Googlen ja Windowsin laitteisiin. Monelta oppilaalta löytyy jo oma laite, jonka he voivat myöhemmin tuoda kouluun ja ladata siihen suoraan käytettävät sovellukset.

Mutta aluksi kannattaa keskittää resurssit yhteen ratkaisuun.

IHMISET JA YMPÄRISTÖ

Täppärien käyttöönotossa on kyse muutoksesta. Kaikki eivät pidä muutoksesta. Itse asiassa olen huomannut, että ne jotka automaattisesti pitävät muutoksesta, ovat niitä joilla ei ole tarpeeksi tekemistä. Niinpä yksi tärkeä asia, jota tulee korostaa on se, että näiden nyt käyttöönotettavien laitteiden tulisi helpottaa ja rikastuttaa opetusta. Tämä ei myöskään saa jäädä pelkäksi puheeksi vaan näin asian tulee todellakin olla. Myöhemmässä kirjoituksessani tuon esille joitain tapoja ja tekniikoita, joilla täppärilaite voi korvata luokan SMART Board -laitteen.

On kuitenkin selvää, että muutosvastarinta tulee olemaan osa tätä projektia. Tämä on kuitenkin merkki siitä, että ihmiset kokevat tekemänsä työn tärkeäksi ja pelkäävät, että muutos tulee vaikuttamaan tähän. Väärät käsitykset tulee kumota, mutta oikeisiin huoliin tulee puuttua ja viestiä selkeästi, että asioihin tullaan kiinnittämään erityistä huomiota.

Viestinnän muutoksen aikana tulee olla ennemmin liian runsasta kuin niukkaa. Kaikkien olisi hyvä tietää missä vaiheessa ollaan menossa, minkälaisia esteitä ollaan kohdattu, millaisia tullaan vielä kohtaamaan ja mikä on tällä hetkellä suunnitelma. Ryhmän roolituksen tulee olla selkeä, jotta ihmiset tietävät kenen puoleen kääntyä kysymysten ja ongelmien kanssa. Vaikeita päätöksiä tehtäessä selkeästä roolituksesta on myös hyötyä.

LOPUSSA KIITOS SEISOO

Turhan moni täppäriprojekti päättyy siihen, kun sovellukset on ladattu laitteisiin ja laitteet on pistetty kiertoon. Tämä on tärkeä virstanpylväs mutta ei missään nimessä päätepiste.

Käyttöönottovaiheessa luodut viestintäkanavat tulee pitää käytössä. Sitä kautta opettajat (ja oppilaat) voivat jakaa havaintojaan, sovellusvinkkejä ja kokemuksiaan siitä, kuinka sovellus tai tekniikka A toimi ympäristössä B opiskelijaryhmän C kanssa.

Ja muistakaa, että tämä lopputulos ei ole pysyvä. Laitteet muuttuvat ja sovellukset tarjoavat uusia tapoja toimia ja opettaa – älkää siis sitoko itseänne nyt tehtyyn ratkaisuun vaan eläkää rohkeasti muutoksessa mukana.

Oppilaanne tekevät niin.