http://www.flickr.com/photos/otavanopisto/4270945113/sizes/s/in/set-72157623077434583/

Second Life alakouluun!

Virtuaalimaailma Second Life on täyttänyt seitsemän vuotta ja on näin aloittamassa alakoulun. Tämä merkkipaalu kuvaa hyvin uusien oppimismahdollisuuksien tulvaa koulumaailmaan. Second Life itsessään sisältää jo yli 10 000 luokiteltua ”oppimispaikkaa”. Useat organisaatiot ovat ottaneet ne ja Second Lifen muut mahdollisuudet ilolla ja mielenkiinnolla vastaan. Ovatko virtuaaliset-, verkkovälitteiset- ja/tai pelinomaiset oppimisympäristöt korvaamassa opettajat? Onko tulevaisuuden koulussa enää töitä opettajille? Arkipäivässä paine opettajia kohtaan lisääntyy sekä median että hallinnon suunnasta. Kodit ja asiantuntijat painostavat uusien ”sankaritarinoiden” värittämien työtapojen ja välineiden käyttöön. Myös markkinavoimat ovat aktiivisia ja opettajan ahdistus johtaa yhä useammin alan vaihtoon. Mutta voivatko koneet ja virtuaalimaailmat korvata opettajan? Mielestäni ajatus on mahdoton, ammattitaitoiset ja motivoituneet opettajat ovat korvaamattomia. Teknologian suuri määrä, parhaatkaan itseopiskelumateriaalit tai virtuaaliympäristöt eivät koskaan pysty korvaamaan opettajaa. Opettajaa tarvitaan aina ohjaamaan oppimisprosessia, innostamaan, tukemaan ja motivoimaan oppijaa. Oppimisprosessissa tarvitaan aina pedagogisia asiantuntijoita, didaktiikan eksperttejä sekä tukea ja ohjausta. Eniten muuttuu opetustilanne. Opettaja opettaa tulevaisuudessa vähemmän. ”Luokan edestä opettaminen” minimoituu ja oppijat aktivoituvat. Työskentely yhdessä oppijoiden kanssa esim. pienryhmissä, ongelman ratkaisuissa ja verkkoympäristöissä aktivoivat oppimisprosessia. Opettajien ryhmäytyminen ja verkottuminen vertaisryhmiin tukee oppijoiden opiskelutavoitteita ja vahvistaa opettajan opettajuutta. Yhdessä olemme enemmän, jakaminen ja vertaistuki luovat oppilaitoksista oppivia organisaatioita. Opettaja ei enää välttämättä ole fyysisesti läsnä luokassa vaan virtuaalisesti läsnä uudenlaisessa oppimisympäristössä. Siirtyminen fyysisestä luokasta verkkovälitteiseen läsnäoloon muuttaa myös e-oppimisen käsitettä. Tuo e:hän on tarkoittanut lähinnä ”elektronista” oppimisessa. Mitä, jos vaihtaisimme e:n tarkoittamaan eheyttävää tai eriyttävää opetusta. Kysehän on saman perinteisen oppimisprosessin uusista mahdollisuuksista ja muodoista. (PL)

Piditkö artikkelista?