itk5

Menovinkit ITK2015:een

Kysyimme tietotekniikan parissa viihtyviltä opetusalan aktiivisilta toimijoilta, mitä he suosittelevat ITK:ssa. Samalla kysyimme missä tietoteknisissä taidoissa he haluaisivat vielä kehittyä. Tutustumme myös digitaaliseen tarinakerrontaan ja vierailemme tulevaisuudessa, vuodessa 2030.

Digitaalinen tarinankerronta sopii oppilaalle ja opettajalle

Valokuvaaja Hanna Mehtonen-Rinne on erikoistunut digitaalisen tarinankerrontaan. Menetelmä sopii moneen tarkoitukseen, esimerkiksi Oslon yliopistossa lastentarhanopettajaksi opiskelevat tekevät työharjoitteluraporttinsa digitaalisen tarinankerronnan menetelmällä. Mehtonen-Rinteen työpajoja on hyödynnetty muun muassa työhyvinvoinnin edistämisessä ja kaupunkisuunnittelussa. Lisäksi hän järjestää työpajoja koululaisille.

Sovellukset ovat nykyään jo hyvin helppokäyttöisiä.
Sovellukset ovat nykyään jo hyvin helppokäyttöisiä.

— Tietotekniikka sopii tarinankerrontaan mielestäni loistavasti. Perinteinen tarinankerronta perustuu juuri siihen, että tapahtuma tai asia jää elämään. Siksi tarinoita kerrotaan uudelleen ja uudelleen. Minä ainakin koen, että nykyisin kaikki tapahtuu yhteiskunnassa niin nopeasti, että ainakin digitaalinen tallentaminen takaa tarinoiden säilymisen.

Mehtonen-Rinne ei koe, että tekninen osuus digitaalisen tarinan luomisessa olisi erityisen vaikeaa. Nuorimmat lapset, joiden kanssa hän on työstänyt tarinoita, ovat olleet viisivuotiaita.

— Nykyään on valtavan paljon työkaluja, joiden avulla voi olla luova tietotekniikassa. Ei tarvitse oikeastaan miettiä muuta kuin mitä haluaa tehdä ja millä tavalla. Sen jälkeen voi ryhtyä etsimään sopivaa työkalua siihen, ja ihan varmasti sellainen löytyy.

Menetelmä opetuksessa ja koulun kehittämisessä

Digitaalinen tarinankerronta avaa mahdollisuuden oppiaineita yhdistävään opiskeluun. Se on mainio keino dokumentoida projekteja ja esittää opittua asiaa. Opettaja voi puolestaan soveltaa digitaalista tarinankerrontaa luodessaan käänteisen opetuksen opetusmateriaaleja.

Tarinat, joita työpajoissa kerrotaan, perustuvat lähtökohtaisesti henkilökohtaisiin kokemuksiin. Kun oppilaat jakavat kokemuksiaan samasta aihepiiristä, se auttaa koko ryhmää pohtimaan asiaa eri näkökulmista.

— Kun kysyn oppilailta aiheita, joita he itse haluavat lähteä työstämään, esille nousevat teemat koskevat usein kiusaamista ja ystävyyttä. Kun kaikkien henkilökohtaisia tarinoita keskitytään kuuntelemaan, syntyy paljon uusia oivalluksia ja ryhmähenkeä. Tärkeä osa tarinankerrontaa on myös oppia kuuntelemaan, Mehtonen-Rinne muistuttaa.

Syksyllä 2014 Hanna Mehtonen-Rinne ja opetussuunnitelmakehittäjä Iida-Maria Peltomaa pilotoivat Vaasassa digitaalisen tarinankerronnan käyttöä oppilaiden osallistamisessa opetussuunnitelmatyöhön.

— Järjestimme kaksikielisen, kahden eri koulun oppilaiden yhteisen ops-hautomon. Oppilaat kokivat työskentelyn voimauttavana ja saimme monia oivaltavia ideoita ja näkemyksiä opettajille välitettäväksi. Koen, että digitaalista tarinankerrontaa voi mainosti hyödyntää koulun kehittämisessä niin oppilaiden kuin opettajienkin kanssa, Peltomaa kertoo.

Digitaalinen tarinankerronta osallistavana ops-työn välineenä foorumiesitys torstaina klo 13.15-13.45.
Esiintyjinä Hanna Mehtonen-Rinne (Be. Tell.) ja Iida-Maria Peltomaa (Otavan Opisto).
Paikkana esityssali 13.

Hanna Mehtonen-Rinne työskentelemässä oppilaiden kanssa
Hanna Mehtonen-Rinne työskentelemässä oppilaiden kanssa.


 Asiantuntijoiden menovinkit

Matematiikan opettaja Laura Tuohilampi ja tekijänoikeusasiantutija Tarmo Toikkanen listasivat omat ITK-suosikkinsa. Heiltä myös pyydettiin selfiet juttua varten.

1. Kerro ITK2015 tärppisi. Mikä ohjelmassa herätti mielenkiintosi? Mihin työpajaan tai esitykseen kannattaa ehdottomasti mennä?
2. Missä asiassa haluaisit oppia paremmaksi tietotekniikassa?
3. Otatko hyviä selfie-kuvia? Missä kuva on otettu?

Helsingin yliopistossa väitöskirjaa tekevä matematiikan opettaja Laura Tuohilampi on tehotoimija oppimisen saralla. Hän bloggaa uudenlaisesta oppimisesta Peruskoulupesula-blogissa. Hiljattain hän oli mukana järjestämässä pelillistetyn tapahtumapäivä FLUSHin 500 oppilaalle Nurmijärven yhteiskoulussa.

Kuva on otettu junassa FLUSHin jälkeisenä aamuna - väsynyt ja onnellinen!

1.Keskiviikon workshopit:
OPS2016 ja tieto- ja viestintäteknologia opetuksessa. Hyvät vetäjät, tärkeä aihe. Bring Your Own Device – opiskelijan oma päätelaite opetuksessa. yksi tärkeimmistä tämän hetken keskusteluaiheista. ITK 2015 Workshop: Oppimisanalytiikka. Kiinnostaisi tietää, mitä uusia tuloksia aiheesta esitetään

Torstain esitykset:
Oppikirjaton opetus. Matematiikan uudet tuulet ja mahdollisuudet lähellä sydäntä. Pedagogisia periaatteita takomassa! Olennaisia työkaluja tarjolla uudenlaisiin pedagogisiin ratkaisuihin. Semideus. Kävely lukusuoralla voi opettaa enemmän kuin tuhat piirakkaa. Todella kiinnostava peli-idea matemaattiseen alueeseen, jonka osaamattomuus aiheuttaa myöhemmissä opiskeluissa paljon vaikeuksia.

Perjantain esitykset:
Yhdellä silmäyksellä – yksilön työ näkyväksi projektityössä.  Yksi tärkeimmistä tämän hetken aiheista: oppimisen tunnistamisen parantaminen erityisesti uudenlaisissa  oppimistehtävissä. Opettajasta mummoksi – Tue oppimista kahvia sohvalla hörppien. Opettajan uusi rooli oppimisen ohjaajana. Yksilöllisen oppimisen malli alakoulussa. Oppimisen vastuuseen ohjaaminen aloitettava jo alakoulussa. Kun digitaalisuus muutti kaiken. Peruutuspaikalle digivallankumouksen tarkoituksenmukaista käsittelyä.

2. Haluaisin oppia koodaamaan sekä käyttämään sujuvasti kaikkia mahdollisia sovelluksia.

3. Selfieiden ottaminen on ehkä viimeinen alue, jossa koen olevani hyvä :) Kuva on otettu junassa FLUSHin jälkeisenä aamuna – väsynyt ja onnellinen!

Tarmo Toikkanen on tekijänoikeusasiantuntija, avointen tietoaineistojen puolestapuhuja ja toimii aktiivisesti Open Knowledge Finlandissa sekä Creative Commons Suomen yhteyshenkilönä. Häneltä saa ITK:ssa oikealla kysymyksellä palkinnon. Voit tutustua hänen toimintaansa tarkemmin myös hänen blogissa.

tarmo-toikkanen2

1. Tärppini on torstaiaamun MOOC-teemaseminaari. Tiedän, että siellä kelataan laajojen koulutusten tekemistä yleisesti ja yhtenä pointtina on mm. peruskoulun OPS2016 ja siihen liittyvä opettajien täydennyskoulutus, kenties MOOC-muotoisena. Koodausmooccia tulee?

Toinen tärppi on minä ite. Tänä vuonna en ole puhumassa tekijänoikeusasioista ja avoimista lisensseistä virallisessa ohjelmassa, mutta juttelen niistä kyllä mielelläni. Kuljen ITK:ssa kuvassa näkyvissä kamppeissa ja mukanani on suursuosion saaneita Creative Commons -parkkikiekkoja. Hyvästä tekijänoikeuskysymyksestä saa vastauksen lisäksi palkinnoksi CC-kiekon. Viimeisiä viedään!

Kolmas tärppini on Wikimedia Suomen ständi avoimella torilla. Jos et ole koskaan uskaltautunut Wikipediaa editoimaan, tuolla saat ammattiauttajan kanssa tehtyä ensimmäiset edittisi, kenties jopa kokonaan uuden artikkelin! Samalla voit jutella siitä, miten Wikipedia, Wikikirjasto tai Wikiopisto voisivat olla hyödyksi omassa työssäsi.

2. Avoimen datan pyörittely interaktiivisiksi visualisoinneiksi on sellainen, jota haluaisin paremmin osata. Teoriassa hanskaan asian ja osaan valmiita työkaluja käyttää, mutta en ole ehtinyt asiaa opiskella käytännön tasolla riittävästi.

3. Kuva on otettu parvekkeelta Helsingin Pikku Huopalahdessa.


Oppimisen tulevaisuus näkyväksi

Nuoret hankkivat yleissivistyksensä sosiaalisessa mediassa ja älyteknologiaan perustuvat ohjelmat hoitavat opettajan tehtäviä. Tällaisia, kirveleviäkin tulevaisuusväitteitä käsitellään tulevaisuuteen tähtäävässä Opetushallituksen Oppimisen tulevaisuus 2030 -barometrissa.

Oppimisen tulevaisuudenkuvaa on hahmoteltu delfoi-metodiin perustuvassa barometrissa jo viisi vuotta. Opetushallituksen tulevaisuustyöryhmä on laatinut barometrissa käsiteltävät tulevaisuusväitteet. Niihin perustuvaa argumentointia käyvät oppimisen, kasvatuksen ja koulutuksen asiantuntijat (sisäpaneeli) sekä yhteiskunnan osaajat ja ymmärtäjät (ulkopaneeli).

Panelistien katse on suunnattu vuoteen 2030. Lapset, jotka aloittavat koulutiensä nyt, ovat silloin parikymppisiä. He kohtaavat varsin erilaisen maailman, kuin missä me tällä hetkellä elämme. Paneeleissa pohditaan, minkälaista osaamista heillä silloin tulee olla, siis mitä näille lapsille opetetaan. Sen rinnalla on merkittävää miettiä, miten he oppivat. Koska yhteiskunnan muutostahti kiihtyy, oma-aloitteisen oppimisen taito korostuu. Uusia asioita on osattava omaksua koulun päätyttyäkin.

Yhteinen visio syntyy keskustelemalla

Tulevaisuudelle on useita mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja. Varsinkin ei-toivottava ja todennäköinen tulevaisuus on tärkeä löytää ja tehdä näkyväksi, jotta voimme vaikuttaa siihen. Barometrin menetelmäasiantuntijana toimivan Metodix oy:n Hannu Linturin mielestä yhteinen näkemys toivottavasta tulevaisuudesta syntyy keskustelun kautta.

— Siellä on hyviä perusteluja puolesta ja vastaan, Linturi viittaa panelistien kommentteihin barometriaineistossa. Yhteistä käsitystä toivottavasta tulevaisuudesta on ollut hankala löytää etenkin teknologiaa koskevissa kysymyksissä, mutta Linturi on havainnut, että viiden vuoden aikana osalla panelisteistakin ovat käsitykset muuttuneet.

— Kun hyviksi havaittuja keinoja ja uusia mahdollisuuksia tarpeeksi sulatellaan toisiinsa, sen kautta syntyy hyvä tulevaisuus.

Oppiminen-graffa-2014-vol2

Opettajan ammatti kehittyy

Osa barometrin tulevaisuusväitteistä liittyy vahvasti opettajan ammatin muutokseen. Linturi näkee muutostarpeen etenkin opetusvelvollisuuteen sidottuun työaikaan.

— Kun opettajan palkka koostuu tuntityöstä, muu työhön liittyvä on ylimääräistä toimintaa, josta ei korvausta saa. Tavallaan ei ole lupa innostua omasta työstään. Sellainen ei työssä tunnu hyvältä, Linturi kommentoi.

Opetushallitus julkaisee kertyneestä aineistosta viisivuotisraportin ensi vuonna. Kouluihin toivotaan enemmän tulevaisuuskeskustelua, sillä opetussuunnitelma antaa kouluille ja opettajille lähinnä raamit. Opetusta saa suunnitella ja toteuttaa omista, paikallisista lähtökohdista. Materiaalista suunnitellaankin sellaista, että se soveltuu tukimateriaaliksi koulujen kehittämistyöhön.

— Teemme aineistoa, jota voi käyttää koulukohtaisesti sekä opettajien kesken, vanhempien kanssa tai vaikka oppilaiden kesken. Tämä barometriaineisto tarjoaa helpon ja luontevan tavan käynnistää keskustelu, Linturi toteaa.

Osallistu tulevaisuuskeskusteluun ITK2015:ssa torstaina klo 11.00-11.30 Oppimisen tulevaisuus -foorumiesityksessä.
Paikkana esityssali 21. Esiintyjinä Aki Luostarinen ja Iida-Maria Peltomaa Otavan Opistolta.

Piditkö artikkelista?