Opettaja ja kouluttaja Jari Kivistö vinkkaa Oppiminen.fin lukijoita mahdollisesti kiinnostavasta tapahtumasta. Globaalikasvatuksen Kesäpäivät järjestetään kymmenennen kerran 8.-10.6.2016 Vihdissä, Virkistyskoti Päivölässä. Kesäpäivillä pureudutaan globaaleihin ilmiöihin toiminnallisella ja osallistavalla pedagogiikalla. Ohjelma ja ilmoittautuminen osoitteessa www.maailmankansalainen.fi
Ilmioppi 2 -kokonaisuuden viimeisessä tapaamisessa vedimme lankoja yhteen. Muistutimme mieleen, mitä POPS2014 kuvaa monialaisista oppimiskokonaisuuksista, keskustelimme tehdyistä ilmiökokeiluista ja kävimme läpi, mitä onnistuneeseen mok-prosessiin kuuluu ennen varsinaista mokia, sen aikana ja sen jälkeen. Tehtyjen ilmiökokeilujen esittelystä rakentui monipolvinen keskustelu niistä onnistumisista,…
Elokuussa 2016, heti ensimmäisenä koulupäivänä, peruskoulun ja lukion oppilaat ja opettajat voivat aistia muutoksen. Kouluympäristö ei tunnu enää samalta tutulta kuin vielä keväällä. Koululaiset ovat astuneet uudenlaisen oppimisen äärelle. Ihan perusasioitakin ryhdytään toteuttamaan eri tavalla, myös lukiossa, kun avonaiset luokkahuoneiden…
Espoon yhteislyseon lukiossa järjestettiin ensimmäistä kertaa kokonainen jakso ilmiöopintoina syksyllä 2015. Jaksolle osallistui kaikki ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat ja viisi opettajaa toimi ohjaajina. Aikaisemmin kyseiset opettajat olivat järjestäneet kahta oppiainetta yhdistäviä kursseja, mutta eivät koskaan näin isoa kokonaisuutta.
Laaja-alaiseen yleissivistykseen tähtäävässä lukio-opetuksessa tarvitaan monipuolisia oppimismenetelmiä, -ympäristöjä ja -välineitä. Kun pedagogiikkaa kehitetään, pitää myös arviointikäytänteitä monipuolistaa ja ajantasaistaa. Arviointi on aina sidoksissa myös toimintakulttuuriin ja sen kehittämiseen.
Opiskelu, työelämä ja muu arki muuttuvat ympärillämme. Millaiset valmiudet tukevat nykyisten lukiolaisten menestymistä myös tulevaisuudessa? Voiko lukio tarjota sellaista osaamista, joka auttaa toimimaan maailmassa, jota emme osaa vielä edes ennakoida tai kuvitella?
Miten kouluihin rakennetaan kannustavaa ja tasa-arvoista toimintakulttuuria? Millainen on yhteisö, jonka kehittämiseen kaikki, niin oppilaat ja opiskelijat kuin työntekijätkin, haluavat osallistua? Mistä työkalut yhteiseen, jatkuvaan ja dynaamiseen ops-työhön? Ideoita ja välineitä toimintakulttuurin kehittämiseen etsitään ITK2016:n työpajassa POPSia & LOPSia yhdessä.
Opettajat ovat keksineet nokkelia tapoja hyödyntää tieto- ja viestintäteknologiaa opetuksen ja oppimisen ohjauksen tukena. Ruudunkaappausvideot taipuvat niin uusien opiskeltavien asioiden esittelemiseen kuin palautteenantoonkin.
— Opettajana olen joutunut pohtimaan mobiilivälineisiin liittyvää pulmaa koulussa. Ne ovat oppilailla koko ajan kädessä. Oivallus ottaa viihdetarkoitukseen käytettävä mobiilisovellus opetuskäyttöön tuli sitä kautta, kertoo Lapuan lukion uskonnon opettaja Jaana Holma.
Vaikka tieto- ja viestintäteknologia läpileikkaa koko lukio-opetusta, syksyllä 2016 voimaan astuvat lukion opetussuunnitelman (LOPS) perusteet tarjoavat niukasti oppiainekohtaisia ohjeita, miten tietotekniikkaa sisällytetään kuhunkin aineeseen. Tieto- ja viestintäteknologian käyttämistä opetuksen ja oppimisen tukena kuvataan LOPS-perusteiden yleisessä osassa
— Jos nettiin mennään monella laitteella samaan aikaan, verkko ei välttämättä kestä sitä, selventää Hämeenkylän yhtenäiskoulun 9-luokkalainen Vilppu Viinikainen. Hän vastaa esitettyyn kysymykseen mobiilivälineiden käytöstä opiskelussa ja suuntaa sanat Helsingin ranskalais-suomalaisessa lukiossa työskenteleville opettajille.
Koulussa tulee opettaa lapsille luonteen taitoja siinä missä akateemisia aineita, kertoo Helsingin yliopistossa positiivista pedagogiikkaa tutkiva Kaisa Vuorinen.
Kevään aikana julkaistaan viisiosainen kirjoitussarja, joka käsittelee oppimisen suuria ajankohtaisia murroksia. Aiheina ovat osaamiset ja uusi yleissivistyskäsitys, oppimisen eksosysteemit, oppimisen henkilökohtaistuminen, yhteisöoppijuus sekä opettajaprofesion muutos. Tämä artikkeli on sarjan ensimmäinen osa.
Uudet opetussuunnitelmien perusteet ohjaavat kouluja ottamaan oppilaiden omat laitteet käyttöön opetuksessa. Laajemmin kyse on tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytöstä. Toisaalta OPH on tekemässä ohjetta järjestyssääntöjen laadinnasta, jossa sallittaisiin kännyköiden käyttökiellot. Mitä opettajan pitäisi ajatella kännyköiden käytöstä tunnilla?
Lukioiden paikallisia opetussuunnitelmia laadittaessa on keskeistä osallistaa käytännön suunnitteluun henkilöstön lisäksi opiskelijat. Suomen Lukiolaisten Liiton (SLL) edustajat kertovat, että pitkälle valmistelujen suunnitelmien kommentoimisen sijaan opiskelijat innostuvat kehittämään asioita, joihin voivat aidosti vaikuttaa.
Lukioiden paikallisen opetussuunnitelmaprosessille annettu aikataulu on tiivis, sillä uusien opetussuunnitelmien mukainen opetus käynnistyy lukioissa ensi syksynä. Vaikka aikataulu onkin tiivis, on toimintakulttuurin kehittämiselle varattava aikaa – muutos mahdollistuu vain yhteisellä pohdinnalla ja keskustelulla.
Vantaan Kanniston alakoulun oppilaiden vanhemmat saivat kodin ja koulun perinteisen liikunnallisen lauantaipäivän yhteydessä mahdollisuuden kurkistaa, mihin suuntaan opetusta viedään. OPS-uudistuksen myötä kodin ja koulun yhteistyötä on määrä lisätä entisestään ja yhteydenpidon sujuvuus on oleellista.
Ilmiöpohjaisen oppimisen käytännön toteutuksia on viime vuosien aikana toteutettu monissa kouluissa, koulutuksia aiheesta on pidetty paljon ja valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet tuovat ainerajat ylittävää työskentelyä aiempaa enemmän peruskouluihin ja lukioihin mukaan. Viime vuonna ensimmäistä kertaa pidetty Ilmioppi – ilmiöpohjaisen oppimisen verkosto-aPaja…