Comments Off on Tieto-ja viestintäteknologia LOPS-perusteissa

Tieto-ja viestintäteknologia LOPS-perusteissa

Vaikka tieto- ja viestintäteknologia läpileikkaa koko lukio-opetusta, syksyllä 2016 voimaan astuvat lukion opetussuunnitelman (LOPS) perusteet tarjoavat niukasti oppiainekohtaisia ohjeita, miten tietotekniikkaa sisällytetään kuhunkin aineeseen. Tieto- ja viestintäteknologian käyttämistä opetuksen ja oppimisen tukena kuvataan LOPS-perusteiden yleisessä osassa, joka ainekohtaisten kuvausten tavoin yhtä lailla ohjaa oppiaineiden opetusta.

— LOPS-perusteiden tekstissä on haluttu välttää toistoa, joten oppiaineiden kohdalla TVT mainitaan todella ohuesti. Ajatusmallin pitää olla sellainen, että TVT on läsnä aina, vaikka sitä ei ole välttämättä joka paikassa mainittu, toteaa ylitarkastaja Kimmo Koskinen Opetushallituksesta.

Tieto- ja viestintäteknologia läpileikkaa opetuksen, mutta sillä ei ole itsetarkoituksellista asemaa. On arvioitava, milloin välineet ja sovellukset sopivat opiskeluun.

TVT-teemaa käsitellään muun muassa luvuissa

3.2. Opiskeluympäristöt ja menetelmät

5.1. Opetuksen yleiset tavoitteet sekä

5.2. Aihekokonaisuudet (erityisesti monilukutaito ja mediat sekä teknologia ja yhteiskunta).

Kun peruskoulusta siirrytään lukioon, digitaaliset välineet ja sovellukset ovat edelleen oppimisen kohteena, mutta entistä vahvemmin teknologia on mukana luonnollisena oppimisen työkaluna. LOPS2015-perusteiden luvussa 3.2. Oppimisympäristöt ja -menetelmät määritellään monipuolisten oppimisympäristöjen tehtäväksi opiskelukokemusten rikastuttaminen ja opiskelumotivaation edistäminen. Koskinen haluaa korostaa, että tieto- ja viestintäteknologialla ei ole itsetarkoituksellista asemaa eikä sitä tarvitse nostaa jalustalle. Onkin pysähdyttävä tarkastelemaan, milloin välineet ja sovellukset sopivat luontevasti mukaan.

— On hyvä pitää mielessä, että edetään pedagogiikka edellä ja todella mietitään, missä TVT:sta on apua. Jos huomataan, että siitä ei ole hyötyä tietyssä oppimistilanteessa, sitä ei välttämättä tarvitse ottaa opetukseen mukaan.

Ei ole opettajan henkilökohtaisista taidoista kiinni, saadaanko tieto- ja viestintäteknologia opetukseen mukaan. Osaaminen löytyy omasta kouluyhteisöstä. Koskinen toivoo, että kouluissa nähdään nämä resurssit.
Tarvittava tieto- ja viestintäteknologiaosaaminen löytyy omasta kouluyhteisöstä. Ylitarkastaja Kimmo Koskinen toivoo, että oppilaitoksissa nähdään nämä resurssit.

Yhteisö tukemaan opettajan digiloikkaa

Kuten edellistenkin LOPS-perusteiden mukaan, koskettaa tieto- ja viestintäteknologian soveltaminen opetuksessa jokaista oppiainetta ja opettajaa. Opiskelijoiden tekemät erilaiset oppimista ja osaamista osoittavat tuotokset, omien opetusvideoiden tekeminen, sosiaalisen median sovellusten hyödyntäminen oppimisalustoina sekä omaan opetukseen sopivien välineiden ja sovellusten etsiminen voivat hämmentää. Kaikki opettajat eivät koe hallitsevansa TVT:n ja digitalisaation edellyttämiä taitoja riittävästi.

Opettajan ei kuitenkaan tarvitse uudistaa opetusmetodejaan yksin. Siihen hänellä on resursseja omassa koulussa. Koskinen on varma, että osaamista löytyy, sillä lukio-opetuksessa TVT:lla on pitkät perinteet.

—  Pitää vaan pyrkiä siihen, että osaamisen jakamiseen on enemmän tilaisuuksia.

Ne ajat ovat menneet, kun opettajat lähetettiin muutamaksi päiväksi kurssikeskukseen opiskelemaan viimeistä huutoa olevien välineiden käyttöä.

Kouluyhteisön kaksi resurssia

1) Edistyneemmät opettajat ryhtyvät tukemaan toisia opettajia. Esimerkkejä vertaistuetusta oppimisesta opettajien välillä on jo nyt. Käytännössä se voi olla yhdessä oppimista osana lukiotyön arkea, mutta myös rakenteiden tasolla yhteisten aikojen varaamista kehittämiselle – rehtorin tukemana oppivan yhteisön rakentamista. Koskinen on sitä mieltä, että tukea on saatava mahdollisimman läheltä. Osaaminen karttuu, kun tukea saa omasta koulusta, silloin kun sitä tarvitsee, koska tällöin opittua pystyy hyödyntämään suoraan omassa työssä.

— Ne ajat ovat menneet, kun opettajat lähetettiin muutamaksi päiväksi kurssikeskukseen opiskelemaan viimeistä huutoa olevien välineiden käyttöä. Sitten kun palattiin omalle koululle, huomattiin, että meillähän ei ole tällaisia laitteita tai ohjelmistoja.

2) Opiskelijoita voi hyödyntää nykyistä rohkeammin ja tehokkaammin, kun työskentelytapoja suunnitellaan ja sopivia opiskeluvälineitä valitaan ja otetaan haltuun. Heillä voi olla TVT:n ja digin hyödyntämisestä sellaista osaamista, mitä opettajakollegoilla ei ole.

— Lukiolaisilla alkaa olla karttunut osaamista ja heillä on hyviä ideoita. Otetaan opiskelijat rohkeasti suunnittelemaan, miten he haluavat työskennellä, Koskinen kehottaa.

Mitä varten TVT:aa opiskellaan lukiossa?

Ylioppilaskokeiden sähköistäminen on toiminut uusimpana piristäjänä siinä, että tvt:sta muodostuu erottamaton osa lukio-opiskelua. Sähköistyminen taivuttaa skeptisimpiäkin huomioimaan opiskelijoiden TVT- ja digivalmiudet. Sähköiset ylioppilaskokeet eivät kuitenkaan tue suoranaisesti lukion opetussuunnitelmapäivityksen mukaisia monipuolisen oppimisympäristön tavoitteita.

— Jos valmentaudutaan vain siihen sähköiseen ylioppilaskokeeseen, se saattaa jopa viedä tvt:n hyödyntämistä pedagogisesti taaksepäin. Tällainenkin riski olemassa. Pitäisi miettiä, tähdätäänkö lukio-opetuksessa vain menestymiseen sähköisissä ylioppilaskokeissa vai kehitetäänkö osaamistaitoa myöhempiä opintoja ja elämää varten.

Videolla Kimmo Koskisen puheenvuoro OPS-hautomot -lukio tilaisuudesta. Aiheena  TVT ja digitaaliset oppimisympäristöt LOPS2016:ssa.

Piditkö artikkelista?