TIEDOTTAIDOT-TEKSTIT
Kommentit poissa käytöstä

Lukiosta taidot tulevaisuudessa menestymiseen

Opiskelu, työelämä ja muu arki muuttuvat ympärillämme. Millaiset valmiudet tukevat nykyisten lukiolaisten menestymistä myös tulevaisuudessa? Voiko lukio tarjota sellaista osaamista, joka auttaa toimimaan maailmassa, jota emme osaa vielä edes ennakoida tai kuvitella? Lukio-opinnoissa vahvistettavan yleissivistyksen ei ole määrä olla vain tiedollisten valmiuksien ja oppiainekohtaisten sisältöjen hallintaa. Orientoituminen tulevaisuudessa tarvittavien osaamisten kehittämiseen haastaa koko lukioyhteisön tarkastelemaan toimintaansa suhteessa laaja-alaisen yleissivistyksen tavoitteisiin.

“Lukiokoulutuksessa yleissivistys koostuu arvoista, tiedoista, taidoista, asenteista ja tahdosta, joiden avulla kriittiseen ja itsenäiseen ajatteluun pystyvät yksilöt osaavat toimia vastuullisesti, myötätuntoisesti, yhteisöllisesti ja menestyksekkäästi.” (LOPS2015, s. 12)

Teemaopinnot tukee laaja-alaista yleissivistystä

Lukion opetussuunnitelman perusteissa 2015 (LOPS2015) esitellään uusi oppimiskokonaisuus, teemaopinnot. Teemaopinnot on esimerkki siitä, miten laaja-alaisen yleissivistyksen tavoitteet saadaan opinnoissa käytännön tasolle. Osaamisten kehittymiseen keskittyvissä teemaopintokursseissa opiskelijalla on mahdollisuus ottaa omistajuus omaan oppimiseensa ja kehittää taitojaan tiedollisten valmiuksien rinnalla. Yksittäisten oppiaineiden tietosisältöjen opiskelemisen sijaan teemaopinnoissa opiskelijan on löydettävä eri tieteen- ja taiteenalojen välisiä yhteyksiä, hahmotettava kysymyksiä, ongelmia ja ilmiöitä. Kun heränneisiin kysymyksiin etsitään vastauksia, opiskelijan on etsittävä tietoa ja arvioitava sitä kriittisesti. Prosessissa saatuja vastauksia esitellään monipuolisia välineitä hyödyntäen.

Tällaisesta soveltavasta osaamisesta on hyötyä, kun opinnoissa, työelämässä ja arjessa vastaantulevat ongelmat ovat monimutkaisia ja keinot niiden ratkaisemiseen vaikeasti hahmotettavissa. Lukiosta saatavan laaja-alaisen yleissivistyksen on määrä olla sisältöjen hallintaa ja tiedollista yleissivistystä kattavampi kokonaisuus monipuolista osaamista, tietoa, arvoja ja tahtoa, joita hyödyntämällä opiskelija selviä nopeastikin muuttuvassa ja kehittyvässä yhteiskunnassa.

opet-suunnittelee-web-lataus

Opettajilta ideoita teemaopintoihin

OPS-hautomot lukio -hankkeen koulutuksessa opettajat suunnittelivat teemaopintoja. Käy vilkaisemassa, minkälaisia kokonaisuuksia syntyi ja poimi ideoita omien teemaopintokurssiesi suunnitteluun. Ideat ovat vapaasti käytettävissä ja jatkojalostettavissa. Tietoa teemaopintojen tavoitteista löytyy LOPS2015:n sivulta 220.

LOPS2015: Osaamiset ja teemaopinnot

Opetushallituksen rahoittaman ja Otavan opiston koordinoiman OPS-hautomot -lukio-hankkeen teemahautomossa tutustuttiin osaamisen kehittämiseen lukiossa. Kokonaisuuteen liittyvät teemaopinnot sekä oppimisen monipuolistuva arviointi. Teemaan johdattivat OPS-hautomoiden hankekoordinaattorit Aki Luostarinen ja Tiina Airaksinen.

Yhteyksien löytäminen yli oppiainerajojen

LOPS2015-päivityksessä korostetaan opiskelijan aktiivista, tavoitteellista ja itseohjautuvaa toimintaa. Karkeasti ilmaistuna teemaopinnoissa opiskelija saa vapauden oman oppimisprosessin suunnitteluun ja toteuttamiseen ja tilaisuuden ratkoa ongelmia luovilla menetelmillä. Vapaus tuo mukanaan vastuun: itseohjautuvuus, aktiivisuus ja energian suuntaaminen prosessin kannalta olennaiseen ei ole jotain, mikä ilmestyy ihmiselle kuin itsestään kehityksen myötä. Ne ovat osaamisia, joita tulee aktiivisesti harjoitella ja joiden omaksumiseen opiskelija tarvitsee tukea opettajalta ja kanssaopiskeijoilta. Parhaimmillaan teemaopintojen tiimellyksessä oppiaineiden rajat hälvenevät, opiskelija oppii uusia konkreettisia taitoja ja innostuu näyttämään osaamistaan.

– Teemaopinnoissa ei edetä oppiainekohtaiset sisällöt edellä, vaan keskitytään siihen, mitkä ovat opiskelijan tavoitteet, miten opiskelija haluaa kehittää omaa osaamistaan ja minkälaisia asioita lähdemme tutkimaan yhdessä. Nimenomaan tutkimaan, eikä läpikäymään, muistuttaa hankekoordinaattori Aki Luostarinen OPS-hautomot -lukio-hankkeesta.

osaami-
Vuoden 2003 Lukion opetussuunnitelman perusteissa hakusanalla OSAAMI- (osaaminen, osaamiset jne.) löytyy 43 osumaa. Vuoden 2015 päivityksessä samalla haulla osumia saa 201 kertaa.
ylittav-
Oppiainerajojen ylittämiseen kannustavaa toimintakulttuuria kuvaa osuvasti tämä hakusanatesti. Termi YLITTÄV- (ylittävät, ylittäviä jne.) mainitaan Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 päivityksessä kolmekymmentä kertaa.

Teemaopintojen arviointi

Koska teemaopinnot ovat tietoa ja osaamista yhdisteleviä laaja-alaisia ja oppiainerajat ylittäviä kokonaisuuksia, koostuu teemaopintokurssien arviointi monesta osa-alueesta. Teemaopinnoissa opettajalla onkin tilaisuus monipuolistaa omia arviointikäytänteitään ja kokeilla erilaisia itse- ja vertaisarvioinnin tapoja. Opettajallakin on lupa harjoitella uusia asioita yhdessä opiskelijoiden kanssa.

LOPS2015 kannustaa opettajaa käyttämään monipuolisia menetelmiä teemaopintojen arvioinnissa, mutta ei anna valmiita vastauksia siihen, millä tavalla arviointi tulee käytännössä toteuttaa. Keskeisinä arvioinnin kohteina pidetään muun muassa seuraavia (LOPS2015, s. 220):

  • Teemaopintokurssien aikaista työskentelyä arvioitaessa opettaja kiinniittää huomiota opiskelijan tiedonhakutaitoihin, kykyyn arvioida tiedon luotettavuutta, eri tietojen ja taitojen välisten yhteyksien ymmärtämiseen sekä kykyyn soveltaa ja jäsennellä tietoa.
  • Työskentelyä arvioidaan koko teemaopintokurssin ajan: opettaja, opiskelija itse ja vertaiset arvioivat opiskelijan kykyjä tavoitteelliseen ja suunnitelmalliseen toimintaan sekä auttavat ohjaavalla palautteella näiden kehittymistä.
  • Opettaja, opiskelija itse ja vertaiset antavat opiskelijalle ohjaavaa palautetta myös vuorovaikutus- ja yhteistyötaidoista sekä työvälineiden monipuolisesta käytöstä kurssin aikana.

Opettaminen ja opiskelu muuttuvat

Teemaopinnot murtavat osaltaan lukio-oppimisen ainejakoisuutta. LOPS2015-perusteet pohjautuvat oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen on seurausta aktiivisesta, tavoitteellisesta ja itseohjautuvasta toiminnasta.

Kun opiskelijaa tuetaan kohti itseohjautuvampaa opiskelua, hän omaksuu oma-aloitteisen ja aktiivisen oppimisen taidot, löytää itselle merkityksellisiä uuden oppimisen paikkoja ja omat vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet sekä oppii kysymään itseään ja ympäröivää todellisuutta koskevia olennaisia kysymyksiä ja etsimään niihin vastauksia. Nämä osaamiset ovat ehtona elinikäisen oppimisen taitojen kehittymiselle. Oppimisen halu, sinnikkyys, arvot ja asenteet ohjaavat lukiolaista myös tulevaisuuden haasteissa.

Tulevaisuuden taitaja

Lukion tehtävänä on laaja-alaisen yleissivistyksen vahvistaminen. Laaja-alaiseen yleissivistykseen kuuluu monipuoliset tiedolliset valmiudet, mutta tieto-osaamisen rinnalla kehittyvät arvot, tahto ja taidot.

Opetussuunnitelman asettamiin tavoitteisiin vaikuttaa Suomessakin pinnalla oleva keskustelu ja meneillään oleva tutkimustyö tulevaisuudessa tarvittavista osaamisista. Osaamisista on tehty erilaisia luokituksia, ja tahosta riippuen aihetta käsitellään hieman eri termeillä. EU on määritellyt kahdeksan elinikäisen oppimisen avaintaitoa. OECD on puolestaan julkaissut listauksen avainkompetensseista ja eduskunnan tulevaisuusvaliokunta käsittelee Uusi oppiminen -julkaisussa 21. vuosisadan pärjäämistaitoja. Yliopistotutkija Arto Ahonen puolestaan määrittelee 2000-luvun osaamista artikkelissa 2000-luvun taitojen määritelmiä.

Vaikka osaamisen käsitteistö hieman vaihtelee, ovat yksittäiset luokituksiin kirjatut osaamiset melko yhteneväisiä. Eri listauksissa esitetään tulevaisuudessa tarvittaviksi taidoiksi muun muassa kriittistä ajattelua, ongelmanratkaisutaitoja ja informaatiolukutaitoa. Myös yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot, elämänhallinta- sekä oppimaan oppimisen taito korostuvat. Näiden luokitusten pohjalta perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteisiin (POPS2014) on määritelty suomalaisen peruskoululaisen kouluaikana kartuttama laaja-alainen osaaminen.

Tulevaisuuden osaamisista

Itä-Suomen, Oulun ja Jyväskylän yliopistot ovat mukana kansainvälisessä PREP21-tutkimusprojektissa, jossa evästetään opettajaopiskelijoita 21. vuosisadan oppimiskäytänteisiin. Projektista lupaillaan vaikutuksia opettajankoulutukseen.

”Yhdysvalloissa reilun vuosikymmenen vaikuttanut liike 2000-luvun taitojen oppimisesta on saamassa vahvempaa jalansijaa myös eurooppalaisessa ja suomalaisessa keskustelussa”, kirjoittaa Arto Ahonen artikkelissa 2000-luvun taitojen määritelmiä (Ahonen, Arto K. 2012)

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan Uusi oppiminen -raportti (PDF-lataus) julkistettiin marraskuussa 2013. Siinä tulevaisuudessa tarvittavat taidot liittyvät oppimiseen, digitaaliseen lukutaitoon ja työelämäntaitoihin: “Sellaisia ovat luovuus, kriittinen ajattelu, vuorovaikutus, ICT-taidot, oma-aloitteellisuus, itseohjautuvuus, sosiaaliset taidot ja johtaminen.” (Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 8/2013)


Kaikille lukioille yhteiset aihekokonaisuudet

Aihekokonaisuudet ovat oppiainerajat ylittäviä teemoja ja laaja-alaisia osaamisalueita. Aihekokonaisuudet huomioidaan myös opetussuunnitelman perusteiden oppiainekohtaisessa osuuksissa sekä toimintakulttuuria ohjaavissa teemoissa. Koulutuksen järjestäjä voi nostaa opetussuunnitelmaan myös omia aihekokonaisuuksia. (LOPS2015, s.35)

  • aktiivinen kansalaisuus, yrittäjyys ja työelämä
  • hyvinvointi ja turvallisuus
  • kestävä elämäntapa ja globaali vastuu
  • kulttuurien tuntemus ja kansainvälisyys
  • monilukutaito ja mediat
  • teknologia ja yhteiskunta.
Tulevaisuudessa tarvittavien taitojen määritelmien vaikutuksen lukio-opetukseen voi havaita esimerkiksi opetussuunnitelman kasvatus- ja koulutushaasteita sekä arvokannanottoja sisältävistä aihekokonaisuuksista. (LOPS2015, s. 35) Aihekokonaisuudet läpäisevät kaikki oppiaineet, toimivat suunnannäyttäjinä lukioiden toimintakulttuurin kehittämisessä ja ovat käytännössä laaja-alaisia osaamisalueita. Näiden tavoitteiden saavuttamista käytännön lukio-opiskelussa ja koulutyön arjessa on tärkeää pohtia myös yhdessä opiskelijoiden kanssa.

– Lukion uusissa paikallisissa opetussuunnitelmissa aihekokonaisuuksien osaamistavoitteet olisi tärkeää kuvata kussakin oppiaineessa erikseen. Mitä nämä tarkoittavat käytännössä omassa oppiaineessani? Sieltä tavoitteet pitäisi vielä saada selkeästi näkyväksi opiskelijoille. Opiskelijoiden kanssa voi miettiä, mitä osaamisten kehittäminen konkreettisesti tarkoittaa, millaisia osaamistavoitteita kursseilla asetetaan ja millaisen toiminnan ja työskentelyn kautta tavoitteisiin päästään, Luostarinen kannustaa.

Artikkelin infografiikat on poimittu Aki Luostarisen LOPS2016 – tulevaisuuden osaamiset esitysmateriaalista:

Piditkö artikkelista?