arviointi lukion toimintakulttuuri Tiina Tähkä
Comments Off on Monipuolinen arviointi edistää oppimista lukiossa

Monipuolinen arviointi edistää oppimista lukiossa

Laaja-alaiseen yleissivistykseen tähtäävässä lukio-opetuksessa tarvitaan monipuolisia oppimismenetelmiä, -ympäristöjä ja -välineitä. Kun pedagogiikkaa kehitetään, pitää myös arviointikäytänteitä monipuolistaa ja ajantasaistaa. Arviointi on aina sidoksissa myös toimintakulttuuriin ja sen kehittämiseen.

Rajalliset aikaresurssit heijastuvat opetussuunnitelmatyöhön: pian pitäisi asiakirjojen olla valmiina ja elokuussa uusien opsien jo käytössä. Tilanne voi houkutella siirtämään opetussuunnitelmaan vain jo olemassa olevat arviointikäytänteet teemaa enempää pureskelematta. Ratkaisu olisi helppo, aikataulupaineeseen vedoten perusteltukin, mutta se ei kantaisi hedelmää. Arvioinnin on tuettava opetusta.

– Jos pedagogiikka muuttuu ja arviointi ei muutu, minkälaisen signaalin se välittää opiskelijoille?

Jos käytännön työn arviointimenetelmiä ja arvioinnin painopisteitä kirjataan opetussuunnitelmiin nykyisenkaltaisina, eikä pysähdytä miettimään, mitä valtakunnallisen ja paikallisen opetussuunnitelman tavoitteet arvioinnin osalta käytännön työssä tarkoittavat, saattavat opetusta kehittävät kokeilut hankaloitua, kun palaamme monipuolista työskentelyä ohjatessamme mahdollisesti yksipuolisiin arviointikäytänteisiin.

Oleellista arvioinnissa on varmistaa, että opiskelija saa eri tavoilla palautetta osaamisensa kehittymisestä. Lukion toimintakulttuurin kehittämisen tavoitteisiin liittyy vahvasti sekin, että opiskelijat innostuvat suunnittelemaan oppimisen tapoja yhdessä opettajan kanssa. Jos arvosanat perustuvat lähinnä kokeisiin ja oppitunnilla viittaamiseen, voiko opiskelijalta odottaa opiskeluaktiivisuutta tai aitoa tahtoa osallistua opiskelun suunnitteluun?

–  Jos pedagogiikka muuttuu ja arviointi ei muutu, minkälaisen signaalin se välittää opiskelijoille? Opiskelijat ymmärtävät, mitä opettaja painottaa arvioinnissa ja toimivat sen mukaisesti, opetusneuvos Tiina Tähkä totesi puheenvuorossaan OPS-hautomot -lukio -hankkeen koulutustilaisuudessa.

arviointi lukiossa
Lukion opetussuunnitelman perusteiden päivitystä ohjaava opetusneuvos Tiina Tähkä OPS-hautomoiden järjestämässä Osaamiset, teemaopinnot ja arviointi -koulutuspäivässä. Hän piti puheenvuoron arvioinnin merkityksestä lukion toimintakulttuurissa.

Lukiolaki kannustaa monipuoliseen arviointiin

Opetussuunnitelman lisäksi lukio-opettajan työskentelyä ohjailee lukiolaki. Rajoitusten sijaan lukiolaki itse asiassa kannustaa kokeilemaan erilaisia arviointimenetelmiä. Arvosanan perustumista koemenestykselle tai mitta-asteikollista arviointia ei mainita erikseen:

Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan oppimista ja työskentelyä tulee arvioida monipuolisesti. (Lukiolaki 17 § 1 mom.)

– Hyvä kysymys on, mitä lukiolain tekstistä ei löydy. Löytyykö tietoa kokeista, koeviikoista tai pistetaulukoista, joiden mukaan työskennellään? Ei löydy, vaan fokus on nimenomaan opiskelijan ohjaamisessa ja kannustamisessa, Tähkä totesi.

Arviointi opiskelijan oppimisen edistäjänä

Opiskelijan oppimisen tukeminen ja edistäminen on yksi vahvistetuista ja täsmennetyistä osa-alueista opetussuunnitelmapäivityksen arviointiosassa.

– Ajatus oppimista edistävästä arvioinnista löytyy myös nykyisistä opetussuunnitelman perusteista, mutta voidaan perustellusti kysyä, toteutuuko se riittävällä tavalla nykylukiossa.

Toivon mukaan uudet, aikaisempaa monipuolisemmat, arviointikäytänteet houkuttelevat arvioinnin kehittämiseen sellaisetkin opettajat, jotka kokevat opetussuunnitelman päivitykset hankalina tai jopa tarpeettomina, sillä juuri opettajat vievät opetussuunnitelman käytännön tasolle.

– Paperinmakuisilla sanoilla arviointia ei muuteta, vaan opetussuunnitelma konkretisoituu todellisuudeksi kursseilla ja oppitunneilla. Se on nimenomaan teidän [opettajien] työtä, hän totesi yleisölle.

Pelkästään nykyisiä hyväksi todettuja arviointikäytänteitä ei tulisi lisätä ainoina arviointia ohjaavina kirjauksina opetussuunnitelmaan. Koulutuksen järjestäjän laatima opetussuunnitelma velvoittaa opettajaa, ja siihen kirjattuja asioita on noudatettava. Innokkaille kehittäjille kannattaa varata toimintatilaa.

– Viime vuosina arvioinnissa on tehty paljon kokeiluja ja kehittämistä paikallistasolla. Siksi kannattaa miettiä, minkälainen väljyys mahdollistaa arvioinnin jatkuvan kehitystyön.

Arviointi lukiotyön arjessa

Lukiossa opetusryhmät ovat suuria ja tahti opiskelussa kiivas. Kun uusia arviointimenetelmiä tuodaan arjen tasolle, on erityisesti otettava huomioon, miten sellaiset kuormittavat opettajan työtä. Kehitystyö, jossa etsitään ja testataan lukioon sopivia menetelmiä, on juuri nyt arvokasta.

Lukioissa käynnistyy syksyllä teemaopintokursseja, jotka tarjoavat opiskelijalle tilaisuuksia erilaisten taitojen kehittämiseen. Näillä kursseilla opettajatkin saavat mahdollisuuden kehittää arviointimetodejaan. Teemaopintokursseilla opiskelijan tulee saada palautetta siitä, miten hän on edistynyt muun muassa kriittisen ajattelun, tiedonhaun ja tiedon tuottamisen sekä oman oppimisprosessin kuljettamisen taidoissa.

Teemaopinnoissa oppimistavoitteista sovitaan yhdessä, jolloin opiskelijat tietävät mihin seikkoihin palautteenannossa kiinnitetään huomiota. Kursseilla arviointi on jatkuvaa, kehittymistä havainnoidaan useasta näkökulmasta ja lopullinen kurssiarviointi koostuu monesta osa-alueesta. Palautekeskustelut sekä itse- ja vertaisarviointi ovat varteenotettavia metodeja arvioinnissa.

– Arvosanan antaminen on vain yksi arvioinnin muoto. Koko arviointityöskentely tukee opiskelijaa tavoitteiden asettamisessa ja työskentelyn kehittämisessä, Tähkä kiteytti.

Yksittäisen kurssin arvioinnissa ohjenuorana toimivat koko oppiaineelle asetetut tavoitteet ja laaja-alaisen osaamisen tavoitteet. Kurssin kuvauksesta ei laaja-alaisen osaamisen tavoitteita välttämättä löydy erikseen, mutta ne ovat mukana. Esimerkiksi kriittinen ajattelu kuuluu kaikkiin oppiaineisiin, vaikka sitä ei toisteta jokaisen kurssin kohdalla erikseen.

Arviointimenetelmiä voidaan monipuolistaa:

Lukio-opettaja Pekka Peuran malli itse- ja vertaisarvioinnista (tutustu myös mallin esittelyyn).

Lukio-opettaja Matti Räsäsen malli yksilöllisen oppimisen ohjauksesta reaaliaineissa, joka perustuu Peuran kehittämään yksilölliseen oppimistapaan.

Otavan Opiston kokeeton Nettilukio, jossa arvioinnin merkitystä ja tapoja on jouduttu miettimään uudella tavalla. Arviointi perustuu oppimistehtäviin ja -päiväkirjaan. Helsingin Sanomien artikkeli Nettilukiossa opiskelusta.

Lukioarviointia kehittävän Viisari-hankkeen työskentelystä saa kattavan kokonaiskuvan, mitä arviointikulttuurin kehittämisessä tavoitellaan: “Tällä hetkellä käytännön ongelma lukiossa on muun muassa se, ettei arviointikeskustelulle lukion kiivaassa rytmissä ja suurten ryhmien kanssa ole riittävästi aikaa. Työllistävät arviointimenetelmät ilman sujuvia apuvälineitä kuormittavat opettajaa.”

Piditkö artikkelista?