Espoon yhteislyseon lukion ilmiöjakson opettajat

Touhua, kritiikkiä ja nopeita muutoksia lukion ilmiöjaksolla

Espoon yhteislyseon lukiossa järjestettiin ensimmäistä kertaa kokonainen jakso ilmiöopintoina syksyllä 2015. Jaksolle osallistui kaikki ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat ja viisi opettajaa toimi ohjaajina. Aikaisemmin kyseiset opettajat olivat järjestäneet kahta oppiainetta yhdistäviä kursseja, mutta eivät koskaan näin isoa kokonaisuutta.

Viikko ennen syyslomaa Espoon yhteislyseon lukion opettajat Tero Mattila ja Marko Nystrand koettivat ahtautua kolmen kollegansa ja noin sadan ensimmäisen vuosikurssin opiskelijan kanssa koulunsa auditorioon. Ohjelmassa oli oppilaitoksen historian ensimmäisen ilmiöjakson yhteinen avaustilaisuus, jossa käsiteltäisiin käytännön asiat. Suunnittelutyöt oli aloitettu jo keväällä ja Mattilalla ja Nystrandilla oli kihelmöivä tunne: vihdoin ja viimein päästään aloittamaan. Sitten he huomasivat, että kaikki opettajat ja opiskelijat eivät tule mahtumaan auditorioon yhtä aikaa.

Mistä on kyse:

Espoon yhteislyseon lukion ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat suorittivat syksyllä toisen jakson kokonaan ilmiöopintoina. Mukana oli viisi oppiainetta ja opettajaa. Tavoitteena oli, että normaaleja oppitunteja ei jaksossa pidetä. Ilmiöjakso järjestettiin ensimmäistä kertaa. Osan tehtävistä opiskelijat suorittivat itsenäisesti ja osa tehtiin ryhmätöinä.

Haaste:

Kokonaisuuden toteuttaneet opettajat olivat järjestäneet kaksi oppiainetta yhdistäviä kursseja aiemmin. Nyt sovitettiin yhteen viiden oppiaineen sisältöjä. Mukana oli vain pakollisia kursseja, joten opetussuunnitelman oppimistavoitteillekaan ei voinut suoranaisesti viitata kintaalla. Myös opiskelijat olivat huolissaan oppimisesta, suuresta työmäärästä ja tulevien viikkojen tehtävistä.

Ratkaisu:

Jakson vetäjät pitivät kiinni tavoitteesta, että oppiainerajat ylitetään ja opiskelu perustuu ilmiöihin. Oman oppiaineen sisällöt asetettiin tärkeysjärjestyksessä toissijaiseksi ja opettajat työskentelivät toimivan kokonaisuuden suuntaisesti. Opettajat kuuntelivat myös opiskelijoiden toiveita; Suunnitelma jakson etenemisestä tehtiin näkyväksi ja työskentelyaikatauluja muutettiin lennossa, jos havaittiin joidenkin ryhmätehtävien vievän enemmän aikaa.

elementit

Suunnitteluvaihe

Opettajat olivat aloittaneet pohjatyöt ilmiöjaksoa varten jo ennen kesälomaa. Kesän kynnyksellä päätettiin ilmiöiden aiheet. Syksyllä, ensimmäisen jakson ajan opettajatiimi vietti töiden jälkeen iltapäivät yhdessä ja suunnitteli ilmiöjaksoa. Suurimmat ponnistelut aiheutti oppiaineiden sulauttaminen toimivaksi oppimiskokonaisuudeksi. Äidinkieli ja englanti taipuivat aika joustavasti mukaan, mutta reaaliaineiden välistä rajapintaa pohdittiin.

— Oli tilanteita, joissa joutui ottamaan kantaa toisen opettajan tekemiseen, mutta isoja riitoja tai näkemyseroja ei tullut. Mutta siihen piti kiinnittää huomiota, ettei oma oppiaine syönyt toisen oppiaineen sisältöä, historiaa ja yhteiskuntaoppia opettava Mattila pohtii.

Opettajat huomasivat myöhemmin jakson edetessä, ettei oman oppiaineen korostamisella olisi välttämättä edes ollut merkitystä. Kun opiskelijat tulkitsivat tehtävien ohjeita ja tekivät valintoja, he saattoivat kuitenkin ryhtyä pohtimaan teemaa vain yhden oppiaineen näkökulmasta.

Käynnistysvaihe

Ensimmäistä päivää Mattila ja Nystrand kuvaavat hulinantäyteiseksi ja sekavaksi. He näkivät opiskelijoidenkin olevan päivän jälkeen pyörällä päästään. Sekaannusta aiheutti heti jakson avaavan infotilaisuuden järjestäminen. Etukäteen tehdystä työstä oli arvaamaton hyöty, sillä opettajat olivat laatineet opiskelijoille etukäteen kyselyn, jonka vastausten perusteella ryhmäjaot  oli jo tehtynä.

— Kun selvisi ettemme mahdu auditorioon, päätimme jakaa opiskelijat näihin ryhmiin ja eri tiloihin. Heti opittiin jotain, äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Nystrand naurahtaa.

Muutoksia kurssin edetessä

— Toteutuksesta voin sanoa sen verran, että osa [tehtävistä] toimi tosi hyvin ja osa ei ehkä ihan niin justiinsa, mutta aina kaikki ei mene suunnitellusti, Mattila kuvaili ilmiöjakson käänteitä puheenvuorossaan OPS-hautomoiden lukio-opettajien koulutuksessa.

Mattila ja Nystrand muistuttivat esityksessään, että jos jakson haluaa poimia toteutettavaksi omalle koululle, mallia voi kehittää. Espoossakin tehtiin viilauksia opintojen edetessä. Ensinnäkin oli kiristettävä otetta suhtautumisessa poissaoloihin. Ongelmaksi nimittäin muodostui se, että ryhmät saivat sopia työskentelystä keskenään ja jotkut eivät ilmestyneet sovittuina aikoina paikalle.

— Kurssin puolivälissä teimme selväksi, että vapaamuotoisen ryhmätyöskentelyn hyvä puoli on se että ei tarvitse olla aina tietyssä tilassa, mutta selvästikin se tarkoitti joillekin sitä, että voi vapaamatkustaa mukana, Mattila toteaa.

Osa muutoksista tehtiin kuitenkin opiskelijoiden aloitteesta. Yksi muutoksista koski tiedonjakoa, kun opiskelijat kertoivat, että tehtävien ohjeita on hankala löytää. Alunperin osa ohjeista oli julkaistu jakson blogissa ja loput Fronterissa, Opettajat siirsivät opiskelijoiden toiveesta kaikki ohjeet Fronteriin. Suurimman huolen opiskelijoille aiheutti kuitenkin opettajien idea pitää tulevien viikkojen tehtävät viimeiseen asti salassa.

— Opiskelijat ottivat siitä aikamoista stressiä. Päätimmekin aikaisessa vaiheessa, että paljastetaan myös tulevien viikkojen ilmiöt. He kokivat varsinkin ensimmäisellä viikolla, että työmäärä on hirveä, ja tämä toimenpide auttoi heitä näkemään että tulevat jutut ovat aika erilaisia, Mattila sanoo.

tavoitteet-opiskelijalle

Tehtävien määrää säädeltiin lennossa

Opettajat tarkkailivat jatkuvasti työmäärää asettamissaan tehtävissä ja reagoivat, jos jokin tehtävä vei arvioitua enemmän aikaa. He tulivat siihen tulokseen, että kokonaisuuden kannalta opiskelijoiden oli parempi saada keskittyä tehtäviin kunnolla. Sen seurauksena tuotokset vastasivat paremmin myös opettajien asettamia tavoitteita.

— Kun huomasin esimerkiksi, että lehtiprojektissa työmäärä oli arvioitua suurempi, en antanut sen lisäksi enää itsenäisesti suoritettavia tehtäviä. Siirsimme välillä myös deadlineja seuraavan viikon puolelle, Nystrand kuvaa käytännön ratkaisuja.

ilmiot

Välillä myös onnistuttiin

Toki ilmiöjaksosta jäi opettajille mieleen muutakin kuin kaoottiset tilanteet, opiskelijoiden antama kritiikki ja improvisointi. Myös jee-hetkiä oli.

— Onnistumisista voisi mainita sen, kuinka hyviä tuotoksia opiskelijat saivat aikaan. Esimerkiksi elokuvaa leikatessa kirottiin kovaan ääneen, ettei tästä mitään tule, mutta kaikki saatiin valmiiksi, Nystrand pohtii.

—  Opiskelijat eivät heti luovuttaneet vaan pinnistelivät tuotosten parissa ja saivat aikaan hyvää tulosta, Mattila komppaa.

— Selvästi huomasi, että opiskelijat pitävät siitä kun heille antaa vastuuta. Opimme luottamaan opiskelijoiden kykyyn saada tuotoksia valmiiksi. Opiskelijat osaavat myös ottaa haltuun työkaluja todella hyvin. Meidän ei itse edes tarvinnut opetella jokaista sähköistä työkalua, joilla tuotoksia tehtiin, Nystrand huomauttaa.


Videotallenne Tero Mattilan ja Marko Nystrandin puheenvuorosta OPS-hautomot lukio-hankkeen täydennyskoulutuksessa. He kertovat muun muassa kyselystä, jonka avulla opiskelijat jaettiin tiimeihin sekä jakson aikana käytetyistä arviointimenetelmistä.

Opiskelijoita kuunneltiin

Perusteellisesta suunnittelutyöstä ja aiempien yhteistyökurssien kartuttamasta kokemuksesta huolimatta opettajat asettivat itsensä ilmiöjaksossa epävarmaan toimintaympäristöön, jossa piti ratkaista yllättäviä tilanteita ja ottaa vastaan kriittistä palautetta.

llmiöjakso on tarkoitus järjestää uudestaan syksyllä 2016 uusille lukiolaisille, tosin paranneltuna versiona. Useat viilaukset tehdään jaksolle osallistuneiden opiskelijoiden ehdotusten pohjalta. Opettajien työskentelystä voi huomioida monia onnistumisia. Yksi keskeisistä oli kyky olla vuorovaikutuksessa opiskelijoiden kanssa. Opettajien ei olisi ollut pakko reagoida opiskelijoiden huoliin, vaan he olisivat voineet osoittaa tekemästään suunnitelmasta, että tämän mukaan kenelläkään ei pitäisi olla valitettavaa. Sen sijaan opettajat näyttivät opiskelijoille live-demonstraation siitä, miten toimitaan uudenlaisissa tilanteissa ja ongelmien ilmetessä neuvotellaan ja ratkaistaan ne.

Nyt opettajat ja opiskelijat muokkasivat opiskelun lomassa ilmiöjaksosta toimivamman kokonaisuuden seuraaville ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille. Jos opiskelijat jäivät ilmiöjaksossa mukana olleissa kursseissa mielestään vaille opetussuunnitelman mukaista substanssiosaamista, he taisivat, ehkä tietämättään, oppia kuitenkin jotain merkittävää.

— Olemme kuulleet muilta opettajilta ilmiöjakson jälkeen, että verrattuna aiempiin vuosikursseihin ykköset osaavat tarttua huomattavasti nopeammin työskentelyyn sekä itsenäisesti että ryhmissä, Mattila hymyilee.

Piditkö artikkelista?