Espoon yhteislyseon lukiossa järjestettiin ensimmäistä kertaa kokonainen jakso ilmiöopintoina syksyllä 2015. Jaksolle osallistui kaikki ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat ja viisi opettajaa toimi ohjaajina. Aikaisemmin kyseiset opettajat olivat järjestäneet kahta oppiainetta yhdistäviä kursseja, mutta eivät koskaan näin isoa kokonaisuutta.
— Jos nettiin mennään monella laitteella samaan aikaan, verkko ei välttämättä kestä sitä, selventää Hämeenkylän yhtenäiskoulun 9-luokkalainen Vilppu Viinikainen. Hän vastaa esitettyyn kysymykseen mobiilivälineiden käytöstä opiskelussa ja suuntaa sanat Helsingin ranskalais-suomalaisessa lukiossa työskenteleville opettajille.
Kevään aikana julkaistaan viisiosainen kirjoitussarja, joka käsittelee oppimisen suuria ajankohtaisia murroksia. Aiheina ovat osaamiset ja uusi yleissivistyskäsitys, oppimisen eksosysteemit, oppimisen henkilökohtaistuminen, yhteisöoppijuus sekä opettajaprofesion muutos. Tämä artikkeli on sarjan ensimmäinen osa.
Vantaan Kanniston alakoulun oppilaiden vanhemmat saivat kodin ja koulun perinteisen liikunnallisen lauantaipäivän yhteydessä mahdollisuuden kurkistaa, mihin suuntaan opetusta viedään. OPS-uudistuksen myötä kodin ja koulun yhteistyötä on määrä lisätä entisestään ja yhteydenpidon sujuvuus on oleellista.
Jotta opettajien yhteistyöhön vahvasti perustuva uusi opettajuus syntyy, opettajien ajankäyttö on rakennettava uudella tavalla. Mikkeliläisessä Rantakylän yhtenäiskoulussa opettajat ovat jo ryhtyneet tehostamaan ajankäyttöään toteuttamalla monialaisia oppimiskokonaisuuksia yhdessä.
OPS-hautomot kysyi videohaastatteluissa Opetushallituksen perusopetuksen kehittämiskouluverkoston (Majakka-verkoston) seminaarin osallistujilta, miten koulua tulisi uudistaa. Vastaajat pohtivat oppikirjojen tarpeellisuutta, oppiainerajoja, opettajan autonomiaa ja koulun suhdetta muuhun yhteiskuntaan.
Huhtikuun vieraskynän kirjoittaa Ville Hartonen. Hän opiskelee taito- ja taideainepainotteiseksi (OpeArt) luokanopettajaksi Itä-Suomen yliopistossa. Aiemmin hän on työskennellyt kiipeilyohjaajana, koulunkäynnin ohjaajana ja tuntiopettajana. Viimeisimpänä hän toimi opettajana Helsingissä inklusiivis-orientoituneessa maahanmuuttajaluokassa Eläintarhan koulussa ja Haartmanin sairaalakoulussa lasten syöpäosastolla.
Menetelmät, joita mikkeliläinen Rantakylän yhtenäiskoulun opettaja Mari Muinonen ja Lahden kaupungin Renkomäen koulun opettajat Hanna-Maria Partanen ja Petteri Paappanen soveltavat opetuksessaan, toimivat mainioina esimerkkeinä siitä, miten teknologia tukee mielenkiintoista ja motivoivaa oppimista.
Yksi mahdollisuus kuulla oppilaita koulun toimintakulttuurin edistämisessä on valjastaa käyttöön oppilaskunnissa piilevät voimavarat. Hiljattain Ristiinan yhtenäiskoulussa oppilaskuntien jäsenet ja varajäsenet ideoivat koulunsa oppilaille viihtyvyyttä lisääviä viikkotehtäviä. Palkinnoksi viikkotehtävien suorittamisesta he kehittivät unelmien koulupäivän.
Opettaja, jos koulutyö tuntuu jossain vaiheessa lukuvuotta tasaiselta puurtamiselta, kannattaa aloittaa oppimiskokeilu. Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksen tutkijatohtori Olli Vesterinen kehottaa irtautumaan koulukirjoista ja lähtemään oppilaiden kanssa koulurakennuksesta ulos tuulettumaan.
