Vantaan Kanniston alakoulun oppilaiden vanhemmat saivat kodin ja koulun perinteisen liikunnallisen lauantaipäivän yhteydessä mahdollisuuden kurkistaa, mihin suuntaan opetusta viedään. OPS-uudistuksen myötä kodin ja koulun yhteistyötä on määrä lisätä entisestään ja yhteydenpidon sujuvuus on oleellista.

Oppilaskunnan jäsenet pystyttivät koulun liikuntasaliin oppimisen tulevaisuutta käsitteleviä toimintapisteitä oppilaiden vanhemmille ja opastivat heitä tehtävien tekemisessä. Idea toimintapisteistä syntyi Kanniston koulun opetussuunnitelmauudistusta valmistelevassa työryhmässä.

— Kun tulevan opetussuunnitelman myötä kouluissa ryhdytään kehittämään kaikenlaista uutta, toivomme vanhempien pysyvän ajan tasalla oman lapsen koulunkäynnistä, OPS-työryhmän jäsen Maria Savolainen kertoi idean taustasta.

Peruskoulussa oppimis- ja työskentelytavat muuttvat ja kehitystä vauhdittavat ensi syksynä voimaan tulevat opetussuunnitelmat. Projektioppiminen välittämättä luokka-asteiden tai oppiaineiden rajoista, onnistumisen arvioinnin henkilökohtaistuminen tai koulua ympäröivän yhteisön, kuten vanhempien, osallistuminen opetukseen voivat kuulostaa vierailta kotona, mutta nämä käytänteet tulevat pian jokaiseen peruskouluun.

Viidesluokkalainen oppilaskunnan jäsen Emma opasti vanhempia rooleja hahmottavassa tehtävässä, jossa tuli  kuvailla vanhemman, oppilaan ja opettajan ominaisuuksia koulutyön näkökulmasta. Hänen mielestään oli helppoa tarkastella oppilasta ja opettajaa, mutta ei keksinyt vastausta siihen, miten vanhemmat liittyvät koulutyöhön. Yksinkertaisen vastauksen löytäminen kodin ja koulun sujuvaan yhteistyöhön voi olla hankalaa myös huoltajille.

— Vanhempien kannattaa olla tällä hetkellä aktiivisia ja osallistua, jotta se koulu, jota lapset tulevaisuudessa käyvät, avautuu myös heille, erikoisasiantuntija Tuija Metso toteaa Vanhempainliitosta.

Vanhempainliitto kannustaa vanhempia seuraamaan ja olemaan kiinnostuneita lapsen koulunkäynnistä ja koulusta. Lapsi tarvitsee vanhempien tukea koulunkäyntiin, vaikka koulu onkin lapsen ja opettajan työmaa. Jotta vanhemmat voivat tukea lapsensa koulunkäyntiä, vanhemman on tärkeää tuntea opettaja, opetussuunnitelma ja koulun toimintatavat.

Viestinnän tavalla on väliä

Koulusta välitetään kotiin tietoa Wilma-ohjelman sähköisellä reissuvihkolla. Sieltä vanhemmat saavat lukea opettajan lähettämiä viestejä ajankohtaista asioista sekä oman lapsensa pärjäämisestä opetuksessa. Mutta opettaja on yhtä lailla kiinnostunut kuulemaan myös lapselle kotona asetetuista koulunkäyntiin liittyvistä odotuksista ja toiveista. Savolainen haluaa tavata vanhempia mahdollisimman paljon kasvotusten.

— Opettajani on sellainen sopivan tiukka ja olen ehtinyt tottua siihen, koska olen jo toisella luokalla. Pyydän häneltä ihan omatoimisesti anteeksi, jos olen tehnyt jotain väärää ja kerron vanhemmille aina jos olen tehnyt koulussa jotain pahaa. Tieto kulkee kuitenkin Wilman kautta kotiin, joten mieluummin vanhemmat kuulevat siitä minulta ensin.

Vanhemmat ovat tervetulleita mukaan toimintaan

OPS-uudistuksessa muodostetaan osallistavaa ja yhteisöllistä toimintakulttuuria, jossa myös vanhempien osallistuminen merkitsee. Parhaimmillaan vanhemmat nähdään osana kouluyhteisöä ja voimavarana kouluhyvinvoinnin vahvistamisessa. Kanniston koulun kerhotoiminta on vilkastunut ja kerhoissa toimii jo koulun ulkopuolisia vetäjiä. Savolaisen mielestä vanhempien osallistuminen kerhoihin olisi luontevaa kodin ja koulun yhteistyötä. Vanhemmat ovat voimavarana myös koulun ulkopuolelle tehdyillä retkillä.

—  Jos vain on mahdollista tulla, niin mukaan pääsee. Silloin on aina yksi silmäpari lisää apuna.

Kuinka vanhemmat osallistuvat Kannistossa?

Tyttärensä kanssa liikuntapäivää viettämään saapunut Henna Riekki kokee, että vanhemmat eivät välttämättä tiedä koulussa meneillään olevista muutoksista. Hän toimii itse opettajana yläkoulussa ja kertoo, että yläkoulussa vanhempainillat eivät enää houkuttele vanhempia siinä määrin kuin alakoulussa. Hän on samoilla linjoilla kuin Savolainen: vanhempien kasvotusten tapaamisessa kommunikaatio sujuu parhaiten.

— Vanhempainvarteissa ja vanhempainilloissa saa aivan erilaisen yhteyden kotiin kuin vain viestiä laittamalla.

Riekkien kotona lasten koulutyötä tuetaan paljon ja lisäksi osallistutaan vanhempainyhdistyksen toimintaan.

— Yhdessä katsotaan läpi läksyjä lähes päivittäin, ainakin alakouluikäisten kanssa. Pidän tärkeänä kannustaa ja kysellä mitä tuli läksyksi. Osallistun myös vanhempainyhdistyksen kautta ja tänään olen tuossa buffetissa töissä. Nämä on sellaisia luontevia tapoja osallistua ja tavata koulun henkilökuntaa.

Mika Jaakola tuli viettämään lauantaista liikuntapäivää Kanniston koululle yhdessä tyttärensä kanssa. Kaksikon puuhastellessa unelmien koulu -piirustustehtävän parissa, Jaakola kertoi toivovansa koulujärjestelmän uudistumista.

— Jo PISA-tutkimuksista näkee, että koulujärjestelmä on vanhentunut ja vaatii paljon uudistuksia. Mielestäni pitäisi ennemminkin kiinnittää huomiota oppimiseen, eikä esimerkiksi siihen, montako päivää koulussa vietetään. Nyt vietämme vapaapäivää koululla, jotta saadaan vapaata jonain toisena päivänä, hän harmitteli.

Jaakola ei pidä vastuullisen vanhemman määritelmänä aktiivista vanhempaintoimintaan osallistumista. Sen sijaan kotona läsnäoleminen on on tärkää.

— Jos vanhempi ei pääse kodin ja koulun yhteistyöpäivään, ei se tee hänestä huonoa huoltajaa. Tai jos hän ei se pysty leipomaan pullaa koulun tapahtumiin, niin sekään ei mielestäni liity asiaan millään tavalla. Hyvä vanhempi on läsnä ja katsoo kotona että kouluvälineet ovat kunnossa ja kotitehtävien tekeminen onnistuu.

Wilmassa positiivisuutta esiin

Lappeenrannassa viestitetään Wilman kautta nyt koteihin negatiivisten huomioiden sijaan lapsen onnistumisista ja myönteisistä tapauksista. Sillä halutaan vaikuttaa positiivisesti — ei vanhempien huoleen lapsensa koulumenestyksestä — vaan oppilaan itsetuntoon ja koulumotivaatioon, jota kautta rakentuvat edellytykset opinnoissa menestymiselle.

— Vanhempien asennoituminen kouluun ja koulunkäyntiin vaikuttaa siihen, miten oma lapsi suhtautuu oppimiseen, opiskeluun ja koulunkäyntiin. Kotona kannattaa siis olla kiinnostunut, innostava ja kannustava, Metso muistuttaa.

Vanhempainliitto välittää

Vanhempainliitto kehittää kodin ja koulun yhteistyötä, esimerkiksi järjestämällä koulutuksia opettajaopiskelijoille ja opettajille sekä tuottamalla aktiivisesti tietoa koulun toimintakulttuurin edistämiseksi. Liiton erityisasiantuntija Tuija Metso kertoo, että nyt kaivataan uudenlaisia näkökulmia ja ideoita kodin ja koulun yhteistyöhön. Uusien opsien myötä vanhempien rooli korostuu.

Mitkä ovat sellaisia keinoja, joilla vanhemmat voivat vaikuttaa siihen miten koulussa toimitaan ja opetetaan?

— Tähän mennessä vanhemmat eivät ole olleet kovin vahvasti koulun toiminnan kehittämisessä mukana. Ne foorumit, joiden kautta vanhemmat ovat voineet vaikuttaa, ovat koulujen johtokunnat (joita on yhä harvemmissa kouluissa) ja vanhempainyhdistykset, joiden toiminta on ollut usein varainhankintaa.  Jos miettii uutta ops-uudistusta, niin opsin perusteissa painotetaan sitä, että myös vanhemmat olisivat mukana sekä ops-työssä että lukuvuoden ja koulun toiminnan suunnittelussa erityisesti kodin ja koulun yhteistyön näkökulmasta. Myös yhteisöllinen oppilashuolto painottaa vanhempien mukaan ottamista: opsin perusteissa todetaan, että kouluyhteisön tai oppilaiden hyvinvoinnissa havaittuihin huolenaiheisiin etsitään ratkaisuja ja kehitetään yhteisöllisiä toimintatapoja yhdessä oppilaiden ja vanhempien kanssa. Ops-uudistuksessa rakennetaan uudenlaista osallistavaa ja yhteisöllistä toimintakulttuuria, jossa parhaimmillaan myös vanhemmat nähdään osana kouluyhteisöä ja voimavarana kouluhyvinvoinnin vahvistamisessa. Paikallinen ops-työ on hyvä hetki etsiä ja kokeilla uudenlaisia yhdessä toimimisen tapoja ja paikkoja vanhempien kanssa. Sitä kautta voidaan löytää uudenlaista näkökulmaa ja toimintatapoja myös kodin ja koulun yhteistyöhön. Esimerkiksi vanhempainyhdistyksiä kannattaisi kouluyhteisöissä hyödyntää nykyistä enemmän. Olisi hyvä pohtia, miten niiden toimintaa voisi varainhankinnan sijaan sitoa vahvemmin kouluyhteisön hyvinvoinnin vahvistamiseen. Samaa olisi hyvä pohtia myös luokan tasolla: miten luokan vanhemmat voisivat olla nykyistä vahvemmin opettajan tukena oppimisessa ja luokan hyvinvoinnin vahvistamisessa.

Jos huoltajat ovat kriittisiä opettajaa kohtaan lapsensa koulumenestyksestä tai käytösongelmista, mitkä ovat rajat kodin ja koulun välillä? Miten tällainen tilanne parhaiten hoidetaan?

— Miettisin asiaa siitä näkökulmasta, miten tällaisia tilanteita voisi ennaltaehkäistä. Opettajan kannattaa lähteä rakentamaan hyvää luokkahenkeä yhdessä luokan lasten ja vanhempien kanssa. Lasten ja vanhempien kanssa voidaan yhteisesti miettiä, mistä hyvä luokkahenki koostuu, mitä voimme kukin yhdessä ja erikseen tehdä sen eteen  jne. ja tehdä esimerkiksi luokan yhteiset pelisäännöt, joihin myös vanhemmat sitoutetaan. Kannattaa järjestää vuorovaikutuksellisia, osallistavia ja toiminnallisia vanhempainiltoja ja kohtaamisia vanhempien kanssa. Uskon, että positiivisessa hengessä liikkeelle lähtenyt kodin ja koulun yhteistyö kannattelee paremmin myös haasteellisten tilanteiden yli. Opettajan kannattaa käydä lukuvuosittain luokan vanhempien kanssa läpi kunkin vuoden keskeiset oppimisen tavoitteet, avata (ja kerrata) vanhemmille oppimisen arviointia ja arviointiperusteita sekä uutena opettajana kertoa vanhemmille myös omista tavoistaan opettaa ja toimialasten kanssa. Tämä antaa vanhemmilla pohjan arvioida oman lapsensa koulunkäyntiä. Ongelmatilanteessa kannattaa käydä asia vanhemman kanssa rauhallisesti läpi, kuunnella vanhempaa, tuoda koulun näkökulma asiaan ja pyrkiä löytämään yhteinen ymmärrys asiasta.  Vinkkejä vanhempaintapaamiseen löytyy myös vanhempainilta.fi -sivustolta.