Comments Off on Opettaja tukee aktiivista oppimista tietotekniikalla

Opettaja tukee aktiivista oppimista tietotekniikalla

Menetelmät, joita mikkeliläinen Rantakylän yhtenäiskoulun opettaja Mari Muinonen ja Lahden kaupungin Renkomäen koulun opettajat Hanna-Maria Partanen ja Petteri Paappanen soveltavat opetuksessaan, toimivat mainioina esimerkkeinä siitä, miten teknologia tukee mielenkiintoista ja motivoivaa oppimista. Tvt-välineet ovat kuitenkin vain yksi mahdollinen työväline muiden joukossa.

– Olennaista on se, että oppilaat innostuvat oppimisesta, eivätkä ole passiivisia pulpetissa istujia, joille määrätään tehtäviä. Opitaan kantamaan vastuuta itsestä, ryhmästä ja omasta oppimisesta, Paappanen sanoo.

Hanna-Maria Partanen esittelee oppilaita osallistavia opetusmetodeja Renkomäen koulun vetämässä työpajassa.
Hanna-Maria Partanen esittelee oppilaita osallistavia opetusmetodeja Renkomäen koulun työpajassa, jonka hän veti yhdessä Petteri Paappasen kanssa.

Mistä on kyse:
OPS-hautomot-hankkeen tieto- ja viestintäteknologia (tvt) -hautomossa Otavan Opistolla pohdittiin erilaisia tapoja liittää tietotekniikka osaksi opetusta. Tulevaisuuden työskentelytapoihin valmistavassa opetuksessa tvt:aa ei voi enää perustellusti sivuuttaa. Esimerkiksi monilukutaito kuuluu yleissivistykseen jo tänään. Teemahautomossa kävi selväksi, että tvt myös tukee oppimista, se ei ole vain oppimisen kohde. Välineet, alustat ja sovellukset ovat lapsille ja nuorille tuttuja vapaa-ajan työkaluja. Mielekkäät tekemisen tavat lisäävät opiskelumotivaatiota.

Haaste:
Miten voidaan sisällyttää tieto- ja viestintäteknologia niin laaja-alaisesti opetukseen kuin uudistuvassa perusopetuksen opetussuunnitelmassa linjataan? Välineitä on vähänlaisesti ja opettajat kaipaavat täydennyskoulutusta. Miten koulussa voi rakentaa tietotekniikkaa hyödyntävät pedagogiset puitteet jo tänään?

Ratkaisu:
Teknologia monipuolistaa oppimista ja vaikuttaa motivaatioon. Parhaimmillaan oppilas valitsee itse tilanteeseen sopivimman työvälineen, oli se sitten oppikirja, mobiiliväline tai kynä ja paperia. Oppilaan oma aktiivisuus korostuu hyvin suunnitellussa projektiluonteisessa oppimisessa. Siinä tieto- ja viestintäteknologialla on mahdollisuus olla samaan aikaan oppimisen kohde ja oppimisen väline.

Nämä opettajat suunnittelevat ja antavat oppilailleen toteutettavaksi oppimisprojekteja, joissa he työskentelevät vuorovaikutuksessa ja päättävät kuhunkin projektiin sopivat menetelmät ja välineet. Kun oppilaat pääsevät luomaan tietoa yhdessä ja tekemään havainnoistaan konkreettisia esityksiä, tieto- ja viestintäteknologialla on luonteva rooli. Vaikka kaikilla Muinosen oppilailla on käytössään henkilökohtaiset mobiililaitteet, hän on pannut merkille, että tiedonhakuun valitaan mielellään myös oppikirjoja.

– Oppilaat ovat huomanneet, että kirjoista löytyy näppärästi tietoa. Kun teemme paljon laitteilla, he myöskin tykkäävät tehdä seinätauluja, paperisia lehtiä ja pääsevät työskentelemään paljon monipuolisemmin.

Muinonen on huomannut, että tieto- ja viestintävälineillä työskenneltäessä pääsevät loistamaan sellaiset oppilaat, jotka eivät välttämättä ole muuten keskeisessä roolissa luokassa. He osaavat ratkaista teknisiä ongelmia ja auttaa toisia.

– Heiltä minäkin kysyn neuvoa, hän toteaa.

Mari Muinonen kävi esittelemässä opettajille, miten hänen oppilaansa toimivat tieto- ja viestintäteknologian kanssa koulussa.
Mari Muinonen kertoi opettajille, miten hänen oppilaansa toimivat tieto- ja viestintäteknologian kanssa koulussa.

Tvt edesauttaa oppilaan kohtaamista

Muinonen, Partanen ja Paappanen jalkautuvat mielellään oppilaiden pariin ja toimivat oppimisen ohjaajina. Koska tieto- ja viestintäteknologia soveltuu luontevasti tiedonhakuun ja ryhmätöihin, opettaja saa tilaisuuden siirtyä pois luokan edestä.

– Pointti on se, että pyritään lisäämään vuorovaikutusta sekä oppilaiden kesken että oppilaiden ja opettajan välillä, Paappanen sanoo.

Teknologia haastaa opettajan osaamisen

Kangasniemellä alakoulun opettajana työskentelevä Päivi Paappanen osallistui teemahautomossa Otavan Opiston projektikoordinaattori Tommi Issakaisen mobiilisovellus-työpajaan. Työpajassa tutustuttiin Showbie- ja Socrative-sovelluksiin. Paappanen on vakuuttunut siitä, että oppilaat on helppo saada innostumaan mobiilisovelluksista ja tuottamaan materiaalia oppiaineesta riippumatta.

– Voisin kuvitella, että tätä kautta löytyisi intoa sellaisille oppilaille, jotka eivät muuten ole innostuneita kirjoittamaan.

Tommi Issakainen vetämässä työpajaa mobiiliteknologian hyödyntämisestä koulussa, johon myös Päivi Paappanen osallistui.
Tommi Issakainen vetämässä työpajaa mobiiliteknologian hyödyntämisestä koulussa, johon myös Päivi Paappanen osallistui.

Uudistuva opetussuunnitelma linjaa:

”Tieto- ja viestintäteknologinen (tvt) osaaminen on tärkeä kansalaistaito sekä itsessään että osana monilukutaitoa. Se on oppimisen kohde ja väline. Perusopetuksessa huolehditaan siitä, että kaikilla oppilailla on mahdollisuudet tieto- ja viestintäteknologisen osaamisen kehittämiseen. Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnetään suunnitelmallisesti perusopetuksen kaikilla vuosiluokilla, eri oppiaineissa ja monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa sekä muussa koulutyössä.”

Paappanen on oman koulunsa OPS-työryhmässä ja pitää selvänä, että OPS 2016 tvt-linjaukset tulevat muuttamaan opetuksen luonnetta. Hänen mielestään tietotekniikan sisällyttäminen opetukseen haastaa opettajan ja haasteessa merkittävää on oma aktiivisuus. Hän kuitenkin toivoo lisää täydennyskoulutusta.

– Meidän täytyy pysyä ajan hermolla, koska varmaankin nämä laitteet ovat tulossa nyt isolla buumilla kouluihin. Nyt tarvittaisiin koulutusta, että saataisiin systemaattisesti kaikki opettajat tähän kiinni. Itse olen todella kiinnostunut tvt:sta ja olen opiskellut sitä omin päin, mutta tuntuu, että tämä vaatii hirveästi omaa kiinnostusta ja aikaa.

Opettajat hyödyntävät verkkoa

Kun katsoo sosiaalisen median ja oppimisen asiantuntija Anne Ronkaan uraa, huomaa, kuinka nopeasti teknologian mahdollisuudet ovat kehittyneet opetuksessa. Kun Rongas aloitti kasvatustieteen yliopisto-opintonsa 1997, elettiin vielä verkko-opintojen varhaisia vuosia.

– Ne etäjutut olivat tylsiä ja ehkä työläitäkin, mutta kuitenkin koin sen sillä tavalla merkittäväksi, että saavutettavuus ja joustavuus lisääntyivät opiskelussa paljon. Blogit ja wikit olivat ensimmäinen iso juttu. Ne ovat edelleenkin ihan toimivia ja niitä voi soveltaa moneen käyttöön.

Ronkaan mielestä verkossa suuri opetuskenttää koskeva murros on ollut avointen oppisisältöjen yleistyminen ja Creative Commons -tekijänoikeuslisenssit, jotka helpottavat toisten opettajien tekemien opetusmateriaalien hyödyntämistä opetuksessa.

Tee yhteistyötä toisten opettajien kanssa verkossa

Facebookin Kimppaopetus-ryhmästä löydät kollegoita, jonka kanssa voit suunnitella opetusta yhdessä.

Opetusmateriaalien jakamisessa pääset alkuun Jaa jotain -päivän blogin avulla.

– Kaikki hyötyvät jakamisesta. Opettajiahan ei ole palkattukaan sisällöntuottajiksi vaan sisällöt ovat oheistuotoksia oppimisprosesseista.

Opetuksen ja tekniikan välinen suhde on vielä nuori ja monelta osin keskeneräinen. Oppimisen ja työskentelyn tavat ovat vasta muotoutumassa. Järjestelmät ja sovellukset voivat olla epävakaita ja edelleen on vaikea säädellä sitä, mitä jälkiä jättää tahtomattaan verkkoon. Ronkaan mielestä tämä on aiheellista kritiikkiä, mistä pitää käydä keskustelua. Mutta keskustelua tietotekniikan fyysisesti passivoivasta vaikutuksesta hän ei pidä enää oleellisena.

– Kriitikot eivät ole oikein hahmottaneet sitä, että nykyteknologia nimenomaan palauttaa liikkumisen ja kehollisuuden opetukseen.

Ville Venäläinen (vas.) ja Anne Rongas (oik. yläkulma) pitivät puheenvuoron tietotekniikan murroksista ja sen roolista opetuksesta tulevaisuudessa.
Ville Venäläinen (vas.) ja Anne Rongas (oik. yläkulma) pitivät puheenvuoron tietotekniikan murroksista ja sen roolista opetuksesta tulevaisuudessa.

Seuraava teknologian murros on tekoäly

Ville Venäläinen palkattiin Otavan Opistolle vuonna 1998 koodaamaan Internetixia, ensimmäistä suomalaista avointa verkko-oppimisympäristöä. Sittemmin hänen työnsä on painottunut tieto- ja viestintäteknologian ja sosiaalisen median hyödyntämiseen opetuksessa. Työn kautta Venäläiselle on tullut tutuksi se, että teknologian murrosten mahdollisuuksista innostutaan, mutta yhtälailla yleisiä ovat tunnepohjaiset torjuntareaktiot, joita uudet asiat aiheuttavat.

Sosiaalinen media herätti vielä 2000-luvun puolivälissä pohdintaa, voiko verkossa kohtaaminen olla aitoa. Nyt some alkaa olla hyväksytty viestintä- ja vaikutuskanava. Kummajaiseksi sen tilalle on nousemassa tekoäly.

– Teknologia motivoi ja sparraa meitä jo nyt, mutta se tulee tekemään sitä yhä enemmän ja oppimaan meistä entistä enemmän. Henkilökohtainen tietokone tulee saamaan aika erilaisen merkityksen. Se oppii tuntemaan sinut, pallottelemaan ajatustesi kanssa vastailemalla kysymyksiisi ja olemaan sinulle avuksi haastamalla sinut seuraaviin juttuihin. Nämä koneet alkavat olemaan inhimillisiä. Se tulee arkeen mukaan, Venäläinen toteaa.

Teknologia mahdollistaa jo nyt opetuksen eriyttämisen ja sopii oppijalähtöiseen tapaan oppia. Moni opettaja on myös ryhtynyt organisoimaan työtään verkon yli yhteistyössä toisten opettajien kanssa. Opetusta suunnitellaan, opetusvinkkejä ja -materiaaleja jaetaan. Nämä ovat keinoja välttää päällekkäistä työtä. Voiko käydä niin, että tvt:n avulla opettajalle jää entistä enemmän aikaa oppilaan kohtaamiseen, ihan kasvotusten.

Jutussa esiintyneet asiantuntijat kouluttavat opettajia OPS 2016 ja tieto- ja viestintäteknologia -workshopissa ITK:ssa 15.4.2015.

 

Piditkö artikkelista?