Yksi mahdollisuus kuulla oppilaita koulun toimintakulttuurin edistämisessä on valjastaa käyttöön oppilaskunnissa piilevät voimavarat. Hiljattain Ristiinan yhtenäiskoulussa oppilaskuntien jäsenet ja varajäsenet ideoivat koulunsa oppilaille viihtyvyyttä lisääviä viikkotehtäviä. Palkinnoksi viikkotehtävien suorittamisesta he kehittivät unelmien koulupäivän.

OPS-hautomoiden opetussuunnitelmakehittäjä Iida-Marian Peltomaa on osallistunut Ristiinan yhtenäiskoulun toimintakulttuurin edistämistyöhön ja oli mukana ideoimassa unelmien koulupäivä -tempausta.

– Toimintakulttuurin kehittämistä on tärkeää nostaa kouluissa esille, myös oppilaiden kanssa. Kyseinen tempaus oli yksi tapa lähteä vahvistamaan kouluviihtyvyyttä, osallisuutta ja oppimisen iloa yhdessä lasten kokemusmaailmasta käsin.

Toteutusmahdollisuuksia kannattaa miettiä jo ideointivaiheessa

Oppilaskunnan jäsenet kokoontuivat yhteiseen tapaamiseen aamupäivän ajaksi. Kokouksessa ideoitiin kaikkiaan yksitoista viikkotehtävää, joita kaikki luokat saivat mahdollisuuden toteuttaa. Porukalla rakennettiin myös kioski, joka toimi tempauksen päämajana. Kioski sijoitettiin keskeiselle paikalle, ja valitut viikkotehtävät ripustettiin sen seinälle. Mukana oli muun muassa kummitehtävä, jossa keksittiin tekemistä kummiluokille ja välkkätehtävä, jossa välituntien aikana isompien tuli auttaa pienempiä.

Kun viikkotehtävät oli suunniteltu, keksittiin vielä palkinnot unelmien koulupäiväksi. Jo ideoinnin aikana pohdittiin ja selvitettiin, että kaikki palkinnot olivat varmasti toteutettavissa juuri unelmien koulupäivänä.

Oppilaat arvioivat onnistumisen itse

Kuukauden mittainen tempaus eteni siten, että maanantaisin luokat kävivät hakemassa yhdessä valitsemansa viikkotehtävät kioskilta ja ryhtyivät toteuttamaan niitä. Oppilaat arvioivat suoriutumisensa perjantaisin. Arviointi koostui kolmesta vaihtoehdosta. Sekä erinomaisesta että nipin napin saavutetusta suorituksesta sai yhden pisteen. Jos arveltiin, että tehtävä ei sujunut edes rimaa hipoen, pisteitä ei herunut. Samaa tehtävää sai kuitenkin yrittää seuraavalla viikolla uudelleen. Valittuja ei tehtäviä ei siis hylätty, vaan niitä sitouduttiin yrittämään yhdessä, kunnes onnistuminen ja siitä seurannut piste saavutettiin.

Tempaus vaikutti viihtyvyyteen

Ristiinan alakoulun oppilaskuntaa ohjaava opettaja Ellimari Sinkkonen huomasi, että viikkotehtävillä oli vaikutusta oppilaisiin.

– Viikkotehtävien osalla oppilaat tsemppasivat hyvin toisiaan. Yhteisten palkintojen eteen jaksettiin tehdä töitä ja ponnistella.

Sinkkosen mielestä viikkotehtävien järjestäminen kannattaa Ristiinan yhtenäiskoulussa myös jatkossa.

– Tehtävät lisäävät parhaillaan oppilaiden motivaatiota ja yhteishenkeä. Tärkeää on myös palkita oppilaat hyvin tehdystä työstä.

Puurtaminen viikkotehtävien parissa huipentuikin unelmien koulupäivään, jolloin oli aika nauttia palkinnoista. Tuona päivänä jokainen luokka sai valita saavuttamansa pistemäärän perusteella palkintotapahtumat, joihin osallistuisivat. Jos luokka oli ansioitunut useissa viikkotehtävissä, kertynyt pistemäärä riitti moneen palkintoon, kuten lautapelituntiin (2 pistettä), naamiaisiin (3 pistettä), jalismatsiin (4 pistettä), leipomiseen (5 pistettä) ja kaupunkisotaan (8 pistettä).

Kouluvihtyvyyteen pitää kiinnittää huomiota arjen tekemisessä

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 kannustaa kouluja kiinnittämään huomiota osallistavaan ja vuorovaikutteiseen toimintakulttuuriin. Toimintakulttuuria käsittelevässä luvussa painotetaan sitä, että oppilaat saavat aidosti tilaisuuksia osallistua yhteisön kehittämiseen. Kyseisen tempauksen taustalla keskeinen ajatus oli, että kouluviihtyvyydessä huomioidaan juuri oppilaiden näkökulma. Peltomaan mielestä toimintakulttuuria on kehitettävä pitkäjänteisesti, jotta aito muutos saavutetaan.

– Toimintakulttuurin muutos vaatii päivittäistä tekemisen tavan muuttamista. Tällä tempauksella pyrittiin valottamaan samalla sitä, miten pienillä arjen teoilla ja valinnoilla lopulta onkaan.