Lukioiden paikallisen opetussuunnitelmaprosessille annettu aikataulu on tiivis, sillä uusien opetussuunnitelmien mukainen opetus käynnistyy lukioissa ensi syksynä. Vaikka aikataulu onkin tiivis, on toimintakulttuurin kehittämiselle varattava aikaa – muutos mahdollistuu vain yhteisellä pohdinnalla ja keskustelulla. OPS-hautomoiden lukion toimintakulttuuria ja arvoja käsittelevässä hautomotilaisuudessa ilmeni, että mallikelpoisenkaan paikallisen OPS-asiakirjan kirjoittaminen ei takaa toimintakulttuurin muutosta ja uudistusten jalkautumista arjen lukio-opetukseen. Tilaisuudessa keskusteltiin aikatauluongelman ratkaisuista.
Koko yhteisön osallistuminen työn alla olevaan lukion OPS-päivitysprosessiin mahdollistaa toimintakulttuurin aidon kehittämisen. Mutta miten ehditään pysähtymään kuuntelemaan opiskelijoita, vanhempia sekä yhteistyökumppaneita? Huojentavaa on, että prosessia ei tarvitse viimeistellä syksyyn mennessä.
petusneuvos Mikko Hartikainen rauhoitteli puheenvuorossaan asiakirjojen laatijoita: syksyksi tulee tehdä välttämättömät paikalliset täsmennykset asiakirjatasolla, mutta paikallista opetussuunnitelmaa on mahdollista päivittää ja tarkentaa deadlinen jälkeenkin. Opetussuunnitelmat yleisiä linjauksia on mahdollista myös tarkentaa lukuvuosisuunnitelmissa.
– Jos toimisin itse rehtorina, tekisin nyt välttämättömän ja seuraavina vuosina suunnitelmaan tehtäisiin korjausliikkeitä ja laajennuksia, hän totesi.
Hartikainen korosti myös rehtorin vastuuta henkilökunnan sitouttamisessa ops-työhön. Tärkein tavoite on jalkauttaa opetussuunnitelma lukiotyön arkeen ja toimintakulttuuriin, ja tämän vuoksi asiakirjan kirjoittamisen rinnalla on käytettävä aikaa yhteiseen keskusteluun ja suunnitteluun.
Katso Mikko Hartikaisen (Opetushallitus) koko puheenvuoro LOPS2016-uudistuksesta.
Perusopetuksen opetussuunnitelmat uudistuvat huomattavasti. Uudenlaisen oppimisen virtaukset synnyttävät muutospainetta myös lukion opetussuunnitelmatyössä. Muutospaine tulee ennen kaikkea muuttuvista toimintaympäristöistä ja siitä, minkälaisia valmiuksia opiskelijat tarvitsevat opinnoistaan tulevaisuutta varten. Kun oppimisen ja muuttuvan maailman uudet tuulet puhaltavat suomalaiseen lukio-opetukseen, on myös muistettava säilyttää arvokkaat asiat. Lukiota ja sen toimintakulttuuria voi muuttaa, kun ymmärretään, mikä nykyisessä mallissa on säilyttämisen arvoista, mitä uutta on tarpeen lisätä ja mistä tulee kokonaan luopua.
Lukion opetussuunnitelmatyö vaatii osallistavaa, avointa ja toisia kunnioittavaa keskustelua. Nopeassa päivitysaikataulussa keskustelun syrjäyttäminen on helppo perustella niukalla aikaresurssilla.
Meneillään olevan lukion opetussuunnitelmatyön oleellinen päämäärä on kehittää oppilaitosten toimintakulttuuria. Lukion opetussuunnitelmatyö vaatii osallistavaa, avointa ja toisia kunnioittavaa keskustelua. Nopeassa päivitysaikataulussa keskustelun syrjäyttäminen on helppo perustella niukoilla aikaresursseilla. Kirjoitettava paikallinen opetussuunnitelma on kuitenkin vain asiakirja, jonka merkitys ja yhteys päivittäiseen opetus- ja kasvatustyöhön varmistuu vain siten, että mahdollisimman moni saadaan sitoutumaan siihen.
— Pahinta olisi pihtisynnyttää niin sanotusti täydellinen opetussuunnitelma, joka jää vain asiakirjaksi, eikä toimi pohjana opetuksen suunnittelulle. Mieluummin varmistetaan tässä vaiheessa, että jokainen henkilöstössä ymmärtää opetussuunnitelman merkityksen ja tietää, että kehittämiseen tartutaan pian uudelleen, Hartikainen totesi.
Opetuksen järjestäjät ovat nyt olennaisen valinnan äärellä. Pyritäänkö syksyksi luomaan sisällöllisesti mallikelpoinen paikallinen opetussuunnitelma vai asennoidutaanko siihen, että lopulliseen maaliin tullaan vasta myöhemmin? Jälkimmäisessä vaihtoehdossa on tilaisuus ottaa koko yhteisö mukaan opetusssuunnitelman tekemiseen.
Lisää tietoa lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden päivittämisestä Opetushallituksen verkkosivuilla.