Lukioiden paikallisia opetussuunnitelmia laadittaessa on keskeistä osallistaa käytännön suunnitteluun henkilöstön lisäksi opiskelijat. Suomen Lukiolaisten Liiton (SLL) edustajat kertovat, että pitkälle valmistelujen suunnitelmien kommentoimisen sijaan opiskelijat innostuvat kehittämään asioita, joihin voivat aidosti vaikuttaa.
Mistä on kyse:
Valtakunnallisiin lukion opetussuunnitelmien perusteisiin on kirjattu arvo pyrkimyksestä tasa-arvoisuuteen ja yhdenvertaisuuteen. Paikallisessa opetussuunnitelmatyössä arvon toteutuminen tarkoittaa muun muassa sitä, että lukion koko henkilöstön ohella myös opiskelijoiden tulee saada osallistua opiskelun suunnitteluun ja paikallisiin opetussuunnitelmaprosesseihin.
Haaste:
Kiireellinen aikataulu. Uudet suunnitelmat on saatava käyttöön syksyllä 2016 alkavan lukuvuoden käynnistyessä.
Ratkaisu:
Opiskelijoiden toiveisiin voi tutustua Suomen lukiolaisten liiton selvityksistä. Omien opiskelijoiden kanssa voi keventää keskustelun kuormittavuutta valitsemalla sopivat keskustelumenetelmät.
Opetushallitus ja SLL kannustavat huomioimaan opiskelijoiden toiveet paikallistason opetussuunnitelmatyössä. Omien opiskelijoiden hyödyntämisen lisäksi voi tukeutua SLL:n tekemään valtakunnalliseen selvitystyöhön. Opetuksen kehittämiseen liittyvien opiskelijakyselyiden vastauksista selviää, että lukioon toivotaan muun muassa monipuolisempia opetusmenetelmiä. Opiskelijoilta kannattaa kysyä neuvoja esimerkiksi vierailukohteista ja vierailevien luennoitsijoiden hankkimisesta.
Esimerkkejä opiskelijoiden kuulemiseen
Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Tatu Koivisto ja liittohallituksen jäsen Markus Nieminen kertoivat lokakuussa LOPS2016 – Lukion arvot ja toimintakulttuuri -teemahautomossa, että liitossa pohditaan paljon, kuinka opiskelijoiden ääntä saadaan entistä voimakkaammin kuuluviin. Vastausten saaminen mielipidekyselyissä on niin oleellista, että kyselyjen suunnitteluun on nähty erityisesti vaivaa. Hyviä tuloksia on saatu, kun isot kokonaisuudet on jaettu helpommin lähestyttäviin osa-alueisiin.
— Jos vain pyydetään kommentoimaan valtavan isoa valmista kokonaisuutta sellaisenaan, kommenttien saaminen ei ole helppoa, Koivisto totesi.
Vastauksia on saatu tehokkaasti myös työpajamallissa, jossa opiskelijat ovat saaneet mahdollisuuden pohtia ja kommentoida kulloinkin käsiteltävää aihetta esiasetettujen kysymysten avulla koulupäivän aikana sen sijaan, että kävisivät valmiiksi laadittuja suunnitelmia läpi ja ideoisivat niihin muutoksia vapaa-ajallaan. SLL kannustaa hyödyntämään näitä malleja eri puolilla Suomea paikallisissa OPS-prosesseissa.
Opiskelijoiden toivoma kehitys toimintakulttuurissa
SLL:n kyselyihin vastanneiden opiskelijoiden toiveena on, että lukio-opetuksessa kiinnitettäisiin entistä voimakkaammin huomiota motivaation herättämiseen ja ylläpitämiseen. Kriittisen ajattelutaidon kehittämistä toivotaan sitä kautta, että lukiossa olisi tilaa opiskelijan mielipiteille: Kannustetaan ottamaan rohkeasti kantaa ja suhtautumaan asioihin kriittisesti. Myös oppimisen ilo nähdään tärkeänä osana opiskelukulttuuria.
Puheenvuorossaan SLL:n edustajat korostivat, että oppiminen ei ole irrallista elämästä, vaan on aina suhteessa oppijan henkilökohtaisiin tavoitteisiin. Motivaation herättäminen ja ylläpitäminen linkittyvät voimakkaasti siihen, kuinka oppisisällöt ja valitut oppimismenetelmät suhteutuvat opiskelijoiden tavoitteisiin, tulevaisuuden haaveisiin ja unelmiin.
Taltiointi SLL:n Tatu Koiviston ja Markus Niemisen puheenvuorosta, jossa he esittelivät keinoja osallistaa opiskelijat paikalliseen OPS-työhön.
Opiskelijalla on oikeus osallistua suunnitteluun
Opiskelijoiden osallistuminen opetussuunnitelmien paikalliseen työstämiseen on monessa kunnassa hyvällä mallilla. Koulutuksen järjestäjät ovat mahdollistaneet työpajoja, joissa opiskelijoiden mielipiteitä on kuultu. Opiskelijoita on otettu myös OPS-työn ohjausryhmiin. Mutta toisenlaisiakin esimerkkejä on.
— On myös lukioita, joissa opiskelijat eivät ole koskaan kuulleetkaan opetussuunnitelmasta. Sen vuoksi Suomen Lukiolaisten Liitto järjestää opiskelijakuntien edustajille koulutuksia, joissa käsitellään, mikä asiakirja opetussuunnitelma on, miten siihen pystyy vaikuttamaan ja minkä takia siihen pitää vaikuttaa. Meidän [SLL:n] näkökulmasta katsottuna koulu on opiskelijaa varten, ja tarkoitus on, että opiskelija oppii ja kasvaa muutoinkin kun tietomäärältään. Se tapahtuu parhaiten kun opiskelija on aktiivinen, Nieminen totesi.
Menetelmävinkki opiskelijoiden osallistamiseen OPS-työssä
Osallistamisen kuormittavuutta voi helpottaa valitsemalla oikeanlaisia keskustelumenetelmiä. Yksi tällainen malli on Arvokello-työskentely, joka auttaa osallistujia kirkastamaan keskeisimmät muutostoiveet. OPS-työssä voi hakea menetelmän avulla vastausta siihen, mitkä arvot ovat erityisen merkittäviä oman oppilaitoksen toimintakulttuurissa. Arvokello-työskentelyn ohjeen löydät täältä.
Mielipiteiden, toiveiden tai uusien avausten kysymisen kompastuskivenä voidaan pitää erilaisten näkökulmien runsautta. Eriävät mielipiteet voivat näyttää hidastavan keskustelua. Tämä ei kuitenkaan voi olla peruste sille, että opiskelijat jätetään prosessin ulkopuolelle.
— Lukio-opiskelijoiden kohdalla puhutaan jo nuorista aikuisista, joten opiskelijoilla on vastuun lisäksi oltava mahdollisuus vaikuttaa opiskelunsa suunnitteluun, opetusneuvos Mikko Hartikainen totesi tilaisuudessa.
Lukio-opiskelijoiden edunvalvontaan voi tutustua Suomen lukiolaisten liiton sivuilla. Mikko Hartikaisen pitämä puheenvuoro, jossa käsittelyssä oli muun muassa OPS-työn aikatauluun liittyvät järjestelyt, löytyy tästä linkistä.