amazing-ulkona1web
Kommentit poissa käytöstä

Jalansijaa tulevaisuuden osaamiselle

OPS-hautomoiden toukokuisessa teemahautomossa pohditaan tulevaisuudessa tarvittavaa osaamista ja koulun mahdollisuuksia osaamisten kehittämiseen ja tukemiseen.

Tilaisuudessa teemaa lähestytään tulevan perusopetuksen ops-perusteissa määritellyn laaja-alaisen osaamisen näkökulmasta ja pureudutaan monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnitteluun. Lisäksi pohditaan, mikä on opettajan rooli projektiluonteisessa oppimisessa ja miten oppilaan oppimista arvioidaan prosessin aikana.

Kuinka oppiaineita yhdistelevä kokonaisuus tehdään?

Snellmanin ala-asteen koulun opettajat ottivat huhtikuussa tuntumaa monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin järjestämällä oppilailleen oppiainerajat ylittäneet ja luokkahuoneen ovet avanneet tempaukset. Koulun apulaisrehtori Juha Ruutila järjesti 5-6-luokkien opettajien kanssa toiminnallisen Amazing Rööperi -kokonaisuuden, jossa oppilaat seikkailivat Punavuoressa tehtäviä ratkaisten. Oppilaat dokumentoivat seikkailunsa ja tekivät niistä videoita, taulukoita ja artikkeleita. Kokeilun perusteella Ruutila on entistä vakuuttuneempi siitä, että tällaisilla projekteilla oppimista kehitetään oikeaan suuntaan.

Snellmanin monialaisisten oppimiskokonaisuuksien kokeiluista julkaistaan kevään mittaan videosarja oppiminen.fi-sivustolla. Tässä videokurkistuksessa Ruutila kertoo ajatuksistaan monialaisista oppimiskokonaisuuksista juuri ennen projektin päätöstilaisuutta.

Päätekäyttäytymisen mittaamisesta prosessin arviointiin

Tärkeä elinikäisen oppimisen tavoite on autonominen oppija. Tätä tavoitetta  opettaja tukee antamalla tilaa oppimiselle. Otavan Opiston koulutussuunnittelija Jukka Tikkasen mielestä opettajan tulee ohjata oppilas tekemään jatkuvaa osaamislähtöistä itsearviointia oppimisprosessin aikana.

— Jos kärjistää, niin aikaisemmin on pitkälti ollut sillä tavalla, että opettaja antaa tietoa ja loppuvaiheessa katsoo, kuinka paljon siitä tiedosta on jäänyt oppilaan päähän.

Monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa opettaja saa mahdollisuuden heittää harteiltaan perinteisen tiedonjakajan viitan. Hän pystyy osallistumaan prosessiin omana itsenään tarjoamalla elämänkokemusta ja tietoa sisällöistä. Samalla opettaja pystyy ohjaamaan kutakin opiskelijaa tarkastelemaan toimintaa oman osaamisen näkökulmasta.

— Silloin se on hyvin vahvasti sitä jatkuvaa prosessin arviointia, jossa opettajan kanssa keskustellaan siitä, miten oma osaaminen on kehittynyt, mitä pitäisi vielä kehittää ja loppupeleissä arvioidaan, kuinka hyvin siinä tietyssä projektissa on onnistuttu, Tikkanen toteaa.

Kun opettajan ja oppilaan välinen vuorovaikutus kasvaa yhdessä työskenneltäessä, opettaja tutustuu oppilaaseen paremmin.

— Ennen kaikkea lähtökohta on se, että opiskelija pitää nähdä yksilönä. Opettaja ei voi tukeutua suoraan valmiisiin arviointimalleihin, vaan hänen pitää olla prosessissa mukana siten, että dialogi opiskelijan kanssa on aitoa, Tikkanen kiteyttää.

Snellmanin ala-asteen koulun 1-2 -luokat viettämässä vesi-teemapäivää. Testissä: uppoaako sinitarra.

Tulevaisuuteen suuntaava yhteistyö

Kauniaisissa otetaan yhteiskunnan ja oppimisympäristöjen muutosten tuomat haasteet tosissaan. Kaupungin suomenkielisessä koulutoimessa ja kouluissa käynnistettiin tulevaisuusprosessi jo vuonna 2005.

— Teimme yhdessä vision ja kokosimme taitokartaksi ne keskeiset taidot ja valmiudet, joissa jokaisen oppilaan, ja myöskin opettajan, tulisi kehittyä täällä opiskellessaan ja työskennellessään, toteaa Kasavuoren koulun pedagoginen apulaisrehtori Leena-Maija Niemi.

Niemi kertoo, että prosessi sai aikanaan kipinän opetusväen omista keskusteluista ja prioriteettina on ollut opettajan ja oppilaan arjen näkökulma. Koko prosessissa korostuvat oppimisen ilo ja merkityksellisyys.

— Muutimme ikään kuin sitä kieltä, millä puhutaan oppimisesta. Tässä prosessissa meille tuli Unelmakoulu-nimi. Se kuvaa juuri sitä ajatusta, että voidaan unelmoida ja toimia niitä unelmia kohti ihan tavallisessa peruskoulussa.

Oppilaiden osallistuminen oppimisen suunnitteluun

Niemi näkee Unelmakoulun positiivisen vaikutuksen etenkin siinä, että yhteistyö oppilaiden ja opettajien välillä on lisääntynyt: oppilaat osallistuvat huomattavasti aiempaa enemmän suunnitteluun ja arviointiin. Esimerkiksi viime syksynä opetussuunnitelman mukaisten aihekokonaisuuksien ympärille hahmoteltu kurssi muuttui oppilaiden ideoinnin tuloksena koulun ympäristön kehittämisprojektiksi.

— Oppilailta tuli tosi vahvasti esiin se, että he haluavat tehdä jotain konkreettista, Niemi kertoo idean muutokseen johtaneesta palautteesta.

Projektissa oppilaat tekivät muun muassa luokkiin tyynyjä ja käytäville penkkejä sekä ehostivat wc-tiloja viihtyisimmiksi. Oppimisen ilon takasi popup-työryhmä, joka järjesti projektissa työskenteleville kahvilan, diskon ja sählyturnauksen.

Alhaalta ylöspäin

Unelmakoulussa on kehitetty vahvasti etenkin tieto- ja viestintäteknologian opetuskäyttöä. Opetushallituksen rahoituksella prosessista muodostui hanke, jossa muun muassa kehitettiin oppilaille oma sähköinen työpöytä verkkoon. Unelmakoulussa tehdään yhteistyötä myös yritysten kanssa, mutta suunnittelua ei ole ulkoistettu, vaan opettajat ovat vahvasti mukana kehitystyössä. Yritysten suhteen toiminta-ajatuksena on, että uusia palveluja kokeillaan, ja jos ne todetaan toimiviksi, niitä jaetaan työyhteisössä. Niemen mukaan unelmakoulu teki ensimmäisenä Suomessa myös pesäeron kaupungin tietohallintoon.

— Ajatus on, että mikään ei tule ylhäältä päin, vaan että käytetään sellaisia palveluja, mitkä tukevat oppimista. Meidän [koulun ja kaupungin tietohallinnon] intressit ja näkemykset voivat olla tosi erilaiset. Koulussa tiedetään, mitä täällä oikeasti tehdään ja tarvitaan, Niemi toteaa.

Kukin jutussa haastateltava henkilö pitää 7.5.2015 ops-teemahautomossa puheenvuorot, jotka liittyvät artikkelissa käsiteltyihin aiheisiin. Teemahautomon teemana on laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet.

Teemahautomossa vuorottelevat puheenvuorot, case-esittely ja toiminnallinen työskentely. Lisätietoja ja ohjelma löytyy täältä. Hautomotilaisuus on tällä hetkellä loppuunvarattu, mutta siihen on mahdollista osallistua verkossa. Lisätietoja verkko-osallistumisesta mm. Facebookissa hautomon tapahtumasivulla.

Monialaiset oppimiskokonaisuudet ja laaja-alaisen osaamisen kehittyminen vaativat koulun henkistä ja fyysistä avaamista myös ympäröivään yhteiskuntaan ja yhteisöihin. Syksyllä 2015 hautomot jatkavatkin temaattisesti koulun ulkosuhteita käsittelevällä hautomolla, jossa matkataan koulun ja oppimisen tulevaisuuden eksosysteemi-metamurrosvuoren rinteille. Mitä koulun ulkopuoliset toimijat (eksosysteemi) tarkoittavat käytännön koulutyössä ja oppimisen arjessa? Seuraa lisätietoja oppiminen.fi ja Oppimisen tulevaisuus -Facebook-ryhmässä.

Piditkö artikkelista?