kello3
Kuva: Hannu Linturi
Kommentit poissa käytöstä

Kirjoituksia koulun tulevaisuudesta

Tulevaisuuden tutkimuksen seuran Futura-lehden numero 2/2015 julkaistaan toukokuun lopulla. Numeron teemana on koulun tulevaisuus. Aihetta käsitellään tieteellisten tekstien lisäksi novellien ja runojen voimalla. 

Julkaisun yhteydessä järjestetään kaksipäiväinen julkistamistilaisuus 22.-23.5, joka sisältää työpajoja ja lehden artikkeleiden kirjoittajien esityksiä.

Koulun tulevaisuus on jatkoa Futura-lehden oppimisen tulevaisuutta käsitelleelle  numerolle 3/2014 ja molempien numeroiden päätoimittaja on Oppimisen tulevaisuus 2030 -barometrin menetelmäasiantuntijana toimiva Hannu Linturi. Hänen mukaan numerot muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden, sillä ne nojaavat keskeisesti Oppimisen tulevaisuus 2030 -barometrin aineistoon.

Barometriaineistoa on kerätty viisi vuotta Delfoi-tekniikan avulla. Menetelmä perustuu laajan asiantuntijapaneelin perusteltuihin tulevaisuusajatuksiin lähes viidestäkymmenestä tulevaisuusväitteestä.

— Alunperin lähdimme tekemään vain yhtä numeroa, mutta näimme aika pian, että aineistoa tulee niin runsaasti, että tässä on paikka kahdelle numerolle, Linturi toteaa.

Tarinat tuovat tulevaisuusskenaariot lähelle lukijaa

Tulevaisuustarinoita hyödynnetään niin organisaatioiden strategiatyössä kuin yritysten innovaatioiden ennakoinnissa. Fiktiivinen teksti voi ottaa tieteellistä tekstiä rohkeammin kantaa. Oppimisen tulevaisuus 2030 -barometritutkimuksen tueksi kutsuttiin noin vuosi sitten Kriittisen korkeakoulun Kirjoittajakoulusta sekä proosan että lyriikan kirjoittajia. Heidän tehtävänään oli kaunokirjallistaa barometriaineiston skenaarioita.

—  Kun kuvataan asioita yksilön näkökulmasta, mukana ovat tunteet. Tarinassa on aina henkilöhahmoja, jotka eivät koskaan koe asioita neutraalisti, kertoo lehteen novellin ja runoja kirjoittanut tutkija-kirjailija Heikki A. Kovalainen.

— Tieteellä ja taiteella on omat keinonsa kuvata mahdollisia tulevaisuuksia ja ne täydentävät toisiaan. Näissä taiteellisissa tarinoissa on paljon enemmän voimaa ja subjektiivisuutta. Ne kuvaavat tavallaan aina yhden tulevaisuuden, kun tulevaisuustutkimuksessa on keskeistä kuvata tulevaisuuden vaihtoehtoja ja varoa kuvaamasta adjektiiveilla ja superlatiiveilla, Linturi kertoo ideasta.

Kovalaisen mielestä prosessi oli luovan kirjoittamisen näkökulmasta poikkeava. Aihe suuntautui tulevaisuuteen, mutta pohjamateriaali tuli empiirisestä tutkimusaineistosta. Kirjoittajat löysivät tulevaisuusbarometrin aineistosta työkaluksi tulevaisuustaulukon, jossa kerättyjä tutkimustuloksia on esitelty tiiviisti. Kovalaisen huomion herätti skenaario, jossa korostuu koulun ja kodin välinen yhteistyö ja hän kirjoitti aiheesta novellin K.E.V.A. Se luo vision koulusta vuonna 2030, jolloin lasten huoltajat osallistuvat tiiviisti koulun arkeen lapsen eheän elämänkaaren saavuttamiseksi.

— Jos käy niin, että oppimista tapahtuu koko ajan kaikkialla, jolloin koulun ja kodin välillä ei ole eroa, siinä on mielestäni jotain pelottavaakin. Syntyy tiettyjä eettisiä ongelmia, jotka liittyvät vaikkapa lasten yksityisyyteen.

Kovalainen työskentelee tutkijatohtorina Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikössä Tampereen yliopistossa. Kirjoitusprosessissa hän otti tietoisesti etäisyyttä tutkijataustaansa päämääränään kirjoittaa hyvää tekstiä. Hän kertoo prosessiin vaikuttaneen enemmän sen, että hän suoritti hiljattain opettajan pedagogiset opinnot.

— Kasvatustieteen näkökulmasta tämä aika repäisevä tapa peilata koulutuksen tulevaisuutta. Tuleva opetussuunnitelma on jo muutaman askeleen jäljessä siitä missä nuoret nykytodellisuudessa jo ovat. On kauhea vääntö siitä, että pitäisi tuoda vaikka sosiaalinen media tai tabletteja kouluun ja sitten taistelu siitä miten saadaan opettajia opetettua niiden käytössä, vaikka fakta on, että nuoret osaavat jo käyttää niitä hyvin ja luultavasti sitä [niiden käyttämistä] ei voida koskaan heille opettaa.

Heikki A. kovalainen
Heikki A. Kovalainen esittää vaihtoehtoisia tulevaisuuksia. Toivotussa katse on ylöspäin ja ei-toivotussa katse suuntautuu alas.

Tulevaisuuden kaunokirjallistamisesta työpaja

Julkistamistilaisuuden ensimmäisenä päivänä kuullaan alustuksia ja sisällön esittelyä lehden artikkeleiden kirjoittajilta. Aiheita ovat muun muassa some-pedagogia, peruskoulun ja lukion tulevaisuus sekä kaunokirjalliset tulevaisuustarinat.

Lauantai on varattu kokonaan työpajoille. Oppimisen tulevaisuus 2030 -barometrityöpajassa otetaan käsittelyyn uusia tulevaisuusteesejä. Tulevaisuustarinoiden kaunokirjallistamisen työpajaan osallistujat tutustuvat tulevaisuustarinan luomiseen. Lisäksi tarjolla on työpaja ihmisen ja teknologian välisestä suhteesta oppimisessa.

— Nämä ovat avoimia työpajoja, joihin voi halutessaan hypätä mukaan. Ei siis vain kuuntelemaan tuloksia vaan osallistumaan toimintaan ja tekemään niitä, Linturi toteaa.

PERJANTAI 22.5. OHJELMA

12.00-12.10 Avaus, Hannu ja Jenni Linturi
12.10-12.20 Nousu, Katja Raunio
12.20-12.50 Peruskoulu 2030, Hannu Linturi, Iida-Maria Peltomaa
12.50-13.20 Lukio 2030, Tiina Airaksinen, Aki Luostarinen
13.20-13.40 Some-pedagogia, Kari A. Hintikka
13.40-14.00 Pelipedagogia,Mikko Tarmia (etänä)
14.00-14.10 Runoja, Ilkka Tahvanainen
14.10-14.40 Kahvitauko
14.40-15.00 Tulevaisuusoppiminen, Johanna Ollila (vaihtoehtona Learning in the open)
15.00-15.20 Tulevaisuuden kaunokirjallistaminen, Heikki A. Kovalainen
15.20-15.40 I+: Ihmisen ja teknologian muuttuva suhde, Ville Venäläinen
15.40-16.00 Scrum – skaalautuvaa prosessioppimista, Tommi Issakainen (etänä)
16.00-16.30 Sivistyksen hinta, Eero Ojanen
16.30-17.00 Viisi pajatyöteemaa: (a) tulevaisuustarinat (Jenni Linturi), (b) pelipedagogiikka (hallitusneuvottelut-lautapeli: Samuli Turunen), (c) ihminen + kone (Ville Venäläinen), (d) Oppimisen tulevaisuus 2030-barometri (Hannu Linturi & Tiina Airaksinen), (e) Scrummia kouluun (Tommi Issakainen)

LAUANTAI 23.5. OHJELMA

9.00-15.00 Pajatyöskentelyä

Tulevaisuustarinoiden kaunokirjallistamista (Jenni Linturi et al.)
Ihminen + kone – oppiminen (Ville Venäläinen)
Oppimisen tulevaisuus 2030 -barometripäivitys (Hannu Linturi & Tiina Airaksinen)
Scrummia kouluun (Tommi Issakainen)

 

Lisätietoja jenni.linturi@otavanopisto.fi. Ennakkoilmoittautuminen 16.5.2015 mennessä: http://ilmoittautuminen.otavanopisto.fi/koulun_tulevaisuus_2015

Piditkö artikkelista?